Tampere avaa tietä yksityistämiselle

Tampereen kaupungin valtuusto teki 2003 päätöksen, että kaupunki siirtyy uuteen toimintamalliin pormestareineen. Uudistuksen tarkoituksena on kehittää omaa palvelutuotantoa ja lisätä tuottavuutta sekä etsiä uusia vaihtoehtoja olemassa olevia markkinoita hyödyntämällä ja luomalla uusia markkinoita.Koko palvelutuotannossa siirrytään tilaajatuottajamalliin 2007. Sitä sovelletaan sekä kaupungin sisäiseen että ulkopuoliseen palvelujen ostamiseen. Mallia on jo alettu kokeilla. Parhaillaan on käynnissä koko kaupungin organisaation muutos tilaamista palvelevaksi. Organisaatiomuutosta on edeltänyt strategiatyöskentely.

Strategisia prosesseja ohjaa kolme ryhmää: hallinto- ja henkilöstöryhmä, talousja strategiaryhmä ja liiketoiminta- ja rahoitusryhmä. Näitä avustavat asiantuntijayksiköt, joissa ei ole sosiaalista asiantuntemusta mukana. Tilaajalautakunnat määrittävät palvelut, valitsevat palvelun tuottajat ja rahoittavat palvelutuotannon sekä vastaavat viranomaistoiminnasta. Hyväksytty talousarvio on kokonaisuudessaan tilaajien käytössä.

Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveystointa, kasvatus- ja opetustoimialaa sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialaa ja näiden palvelutuotantoa. Sektorit hajotetaan tuotantomalliksi. Tämän yhteinen päällysrakenne muodostuu kehittämisyksiköstä ja toimintaprosesseista. Kehittämisyksikkö kä- sittelee tuotannon kannalta kriittisiä yhteisiä prosesseja ja siinä on tarvittavaa erityisosaamista.

Prosesseja ovat tuotannon suunnittelu ja ohjaus, liiketoiminnan kehittäminen ja asiakkuuksien hallinta sekä taloudenohjaus ja tuotannon henkilöstöohjaus. Tuottajaorganisaation kehittäminen on jatkuva prosessi. Hyvinvointipalveluiden tuottajaorganisaatio jakautuu kahtia. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat lähipalvelut, palveluneuvonta,suun terveydenhoito, laitoshoito ja erikoissairaanhoito.

Sivistyspalveluihin kuuluvat päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kaupungin tuottamat sosiaalipalvelut ovat lähipalveluita, palveluneuvontaa ja laitoshoitoa. Lasten päivähoito on siirtynyt sivistyspalveluiksi. Kuntalaiset vedetään mukaan järjestämällä palvelufoorumeita. Niiden ajatellaan tuottavan tietoa tilaajalautakunnille alueen palvelutarpeesta.

Perustana liiketoiminnallinen ajattelu

Tampereen uusi organisaatio on rakenteilla perusperiaatteiltaan liiketoiminnallisen kielen ja ajattelutavan varaan. Puhutaan kaupungista konsernina ja sen konsernihallintona. Kaupungin strategisen johtamisen peruspilarit tulevat liiketaloudesta ja liiketaloudellisista prosesseista. Prosesseja hallitaan taloudellisin välinein.

Liiketoiminnallisuus sijoitetaan myös kaupunkilaisten arkielämän tarpeiden tyydyttä- misen keinoihin. Arkielämästä tulee liiketaloudellinen projekti. Toimintamallin suunnitelmassa puhutaan mielenkiintoisesti vuorotellen liiketaloudellisin – asiakkuuksien hallinta – ja vuoroin idealistisin käsittein – foorumi madaltaa asukkaiden ja päätöksentekijöiden välistä kynnystä, lisää vuoropuhelua ja kohdentaa päätöksentekoa paikallisiin asioihin. Markkinat ja kansalaiset sekoitetaan toisiinsa retoriikassa ja päästään siitä ongelmasta, etteivät kaupungin byrokratia ja kansalaisten vaikuttaminen kohtaa toisiaan.

Sosiaalipalveluja tilaavat lähinnä lasten ja nuorten palveluiden, toimintakykyä ja terveyttä edistävien palveluiden ja ikäihmisten palveluiden tilaajalautakunnat. Minne on piilotettu varsinaisten huono-osaisten, kuten huumeiden käyttäjien ja muiden päihdeongelmaisten, köyhien, mielenterveysongelmaisten ja prostituoitujen asiat?

Tilaamisen ympäristö

TE-keskuksen selvityksen mukaan Pirkanmaalla sosiaalipalveluista suurin osa on julkisen sektorin omaa tuotantoa, yritysten osuus on alle viisi prosenttia ja kolmannen sektorin yli 16 prosenttia.Sosiaalipalveluiden yritystoiminta on alkanut kasvaa vasta 1990-luvulla. Laitoshoito on suureksi osaksi kuntien käsissä,vain yksi yritys ja kymmenen järjestöä ylläpiti vuonna 2002 laitoshoitoa. Palveluasumista, muutakin kuin vanhusten, piti yllä 74 yksityistä toimijaa, joista kolmannes sijoittui Tampereen ulkopuolelle eri puolille Pirkanmaata.

Järjestöt ovat keskittyneet erityisesti päihdehuoltoon, vanhusten laitoksiin, päivätoimintaan ja vertaistukeen sekä mielenterveyspalveluihin. Kotipalvelun harjoittajia oli 55, jotka työllistivät 150 henkeä. Tampereen kaupunki ostaa ja kilpailuttaa tukipalveluita. Kuntien tarjoamat kotipalvelut ovat olleet laskusuunnassa yksityisten markkinoiden lisääntyessä. Yhdistykset ovat perustamassa erillisiä yrityksiä kotipalveluja varten. Valtaosa yrityksistä on hyvin pieniä. Suurimmat palvelujentarjoajat ovat järjestöjä,jotka ovat keskittyneet vanhustenhuoltoon

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*