Huoltaja 24/1963

Joulu huoltolassa

Tuhannet lähimmäisemme joutuvat viettämään joulua erilaisissa huoltolaitoksissa. Tällä kertaa kertovat huoltoloitten ja A-kotien johtajat siitä, miten niissäkin pyritään monin eri tavoin luomaan joulun henkeä laitoksissa hoidettavina olevien satojen miesten mieliin.

JÄRVENPAAN SOSIAALISAIRAALA

- Jouluvalmiatelut aloitetaan Järvenpään sosiaalisairaalassa jo joulukuun alkupäivinä, kertoi apulaisjohtaja Toivo Juntunen.

- Iltaisin kokoontuvat potilaat ja osa henkilökunnasta talkoihin, joissa syntyvät hennot himmelit, erilaiset koristeet, kynttilänjalat ja monet muut joulun ulkonaiset juhlistajat. Tämä yhteinen askartelu kääntää potilaiden ajatukset hiljalleen jouluun. Ohjelmia suunnitellaan ja harjoitellaan. Suuren juhlan lähestyessä potilasasunnot, oleskelutilat, ruokasali ja käytävät koristetaan luomaan joulutunnelmaa. Pihamaalle pystytetään suuri joulukuusi, joka valollaan julistaa ilosanomaa kaikille.

Jouluaattona käydään perinnäiseen tapaan saunassa, jonka jälkeen laitoksen johtokunta kiertää kaikki osastot toivottaen potilaille siunauksellista joulua. Potilaiden ja henkilökunnan yhteinen aattopäivällinen aloitetaan veisaamalla jouluvirsi. Sitten joku henkilökunnan lapsista lukee jouluevankeliumin. Laitoksen ylilääkärin lausuttua ajatuksia joulun merkityksestä istuudutaan kynttilöin valaistun juhlapöydän ääreen. Hartaista katseista voi havaita, että salissa vallitsee aito joulutunnelma. Jokainen on juhlamielellä.

Parin tunnin tauon jälkeen kokoonnutaan jälleen ruokasaliin aattoillan viettoon. Tilaisuudessa on pääasiallisesti potilaiden suorittamaa jouluaiheista ohjelmaa. Lauletaan joululauluja, juodaan kahvia ja herkutellaan tortuilla ja piparkakuilla. Joulupukki vierailee. Hedelmiä ja savukkeita on tarjolla pöydissä. Menneen vuoden kronikka luetaan, leikitään ja osallistutaan jouluaiheisiin kilpailuihin. Iloitaan, mutta jonkun silmään saattaa kohota kyynel, joka voi johtua koti-ikävästä tai jostakin muusta syystä.

Ensimmäisen joulupäivän viettoon kuuluu jumalanpalvelus, jonka pitävät seurakunnan papit ja kanttori. Joulupäivänä ei ole varsinaisesti muuta ohjelmaa. Monet katselevat televisiota, jotkut lueskelevat joululehtiä. Vieraita käy tavallista enemmän potilaita katsomassa. Entisiäkin potilaita tulee viettämään joulua laitokseen. Näistä vierailuista on sovittu etukäteen.

Tapaninpäivän illaksi on järjestetty ohjelmallinen illanvietto, joka koostuu musiikki-, laulu- ja lausuntaesityksistä sekä erilaisista kilpailuista. Tavallista juhlavampana ilmestyy toverikunnan lehti, joka luetaan kannesta kanteen. Tilaisuudessa on myös kahvitarjoilu joululeivonnaisineen. Tähän yhteiseen illanviettoon päättyy laitoksen joulunvietto, joka ei ehkä tarjoa kaikille potilaille sellaisia ulkonaisia puitteita, joihin he ovat tottuneet. Mutta kaikilla on kuitenkin mahdollisuus hiljentyä tutkimaan joulun rohkaisevaa evankeliumia. Joukossa on sellaisiakin, jotka pitkästä aikaa tuntevat todellista joulurauhaa sisimmässään.

KANKAANPÄÄN A-KOTI

- Noin kuukautta ennen joulua aletaan miettiä, millä tavalla joulu otetaan vastaan, kertoi Kankaanpään A-kodin johtaja 0. Surakka.

- Suunnittelua varten pidetään henkilökunnan kokous ja huollettavien sekä henkilökunnan yhteinen kokous. Eri keskusteluissa tuodaan lisäksi yksityisiä ideoita esille. On saatava valmiiksi aikataulu, sovittava työvuoroista, valmistettava jouluruoat ajoissa, mietittävä mistä saadaan joululahjat jne. Kaikki kysymykset ratkeavat vuorotellen. Toverikunta, joka jouluna muistaa johtokunnan jäseniä, alkaa työpajoissa valmistella joululahjoja. A-kodin taholta ruvetaan suorittamaan hankintoja. Eri liikkeet muistavat lahjoituksin A-kotia. Joulun odotukseen kuuluu myös paikallisen nuorisoseuran laulukuoron kanssa vietettävä yhteinen pikkujoulu, jolloin lauletaan joululauluja, syödään riisipuuroa ja solmitaan yhteyksiä laitoksesta ulospäin.

Jouluaaton aamupäivä on vielä kiireistä työtä. Viimeiset valmistelut, ruokien laittaminen, talon koristelu, siivoamiset ja kuusien hakeminen ovat käynnissä. Iltapäivällä elämä alkaa hiljentyä. Joulusauna on lämmitetty ja valmistelujen loputtua saunotaan. Illan suussa kokoonnutaan yhteiselle aterialle. Aivan kaikki eivät ole paikalla. Osa huollettavista on lähtenyt perheittensä pariin, samoin jotkut henkilökunnastakin. Pitkät, valkoisin liinoin, kynttilöin ja köynnöksin koristetut pöydät täyttyvät. Tapana on, että joku henkilökunnan lapsista lukee joulusanoman. Jouluateria alkaa. Keskustelu pöydässä kulkee verkkaisesti. Muistellaan aikaisempia jouluja. Jollekulle tulee mieleen sodan joulu, jollekin lapsuuden joulut. Joku kertoo joulusta, jonka vietti ulkona. Esille tulee jouluja, joita mielellään muistellaan, mutta myös sellaisia, joiden ei toivottaisi palaavan.

Aterian jälkeen saapuu joulupukki. Häntä on odotettu niin lasten kuin aikuisten mielissä. Ehkä ennen joulua on joku, jonka siteet omaisiin ja ystäviin ovat katkenneet, miettinyt, muistaako kukaan häntä jouluna, tuleeko joulusta yksinäinen. Sitä ei tapahtunut. Hänenkin nimellään varustettu paketti on löytynyt joulupukin kontista.

Joulupyhät jatkuvat pääasiassa keskustellen, laulaen, rentoutuen ja jouluruokia maistellen. Joulu A-kodissa ei rajoitu vain ihmisiin. Myös navetan puolella on joulu ja linnut ovat saaneet lyhteensä. Kaikki tämä ilmentää jouluun ja sen odotukseen liittyvää toisten muistamisen valmiutta ja hyvää tahtoa. Vaikka joulun ulkonaiset puitteet ovat monelle epätavalliset, niin joulun tuntu on syntynyt. Jopa niin, että joulutunnelma on joillekin aidointa, mitä he koskaan ovat kokeneet.

MIKKELIN A-KOTI

- Tästä taitaakin tulla pitkästä aikaa "kuiva" joulu. Viimeiset joulut kohdallani ovatkin olleet melkoisen neste pitoisia.

- Minun taas on aina ollut pakko pysyä joulunpyhät kuivilla, kun jouluksi hankitut aineet on tullut käytettyä jo hyvissä ajoin etukäteen.

- Kyllä se on surkeaa, kun meikäläisillä sen "litkun" täytyy aina olla kuvassa mukana olipa sitten kysymyksessä joulu tai juhannus, pyhä tai arki.

- Katos, se kuuluu taudinkuvaan, niinhän ne asiantuntijat väittävät.

- Mainitunlaiset keskustelut ovat tyypillisiä Mikkelin A-kodin potilaiden valrnistautuessa joulunviettoon, mainitsee kodin johtaja Aarne Kostamo.

- Ne kuvastavat voimakasta itsekritiikkiä, toivoa ja epätoivoa. Toistuvasti ajatukset palaavat eletyn elämän pariin - tekoihin ja tekemättä jättämisiin kiertyäkseen jälleen siihen, joka tämän kaiken on aiheuttanut ja joka on ollut oleellisinta elämässä viimeisten vuosien aikana.

Nyt - olemalla joulu laitoksessa - ikäänkuin yritetään hyvittää oma osuus aikaisempien joulunviettojen epäonnistumisiin. Se on kuin sanaton anteeksipyyntö . . . sovinto oman itsensä kanssa, jonka vaikutuksen toivotaan ulottuvan omaisiin, kanssaihmisiin, ympäristöön.

Joulusta ja sen vietosta puhutaan laitoksessakin jo viikkoja etukäteen. Tehdään aivankuin suunnitelmaa joulun varalle. "Menetkö sinä lomalle jouluksi?" "Lähettäisiköhän se vaimo paketin, jos jäisi jouluksi tänne..."

"Julkiseksi" juhlan valmistelut tulevat vasta aattoaamuna. Silloin alkaa kuumeinen touhu. Jokainen tietää tehtävänsä yhteisen juhlan hyväksi. Kuuset tuodaan sulamaan ja kiinnitetään jalustaansa. Saunan lämmittäjät pitävät huolta, että löylyä varmasti riittää. Koristellaan asunnot ja ruokasalit joululle ominaisin tunnuksin. Emännat ja "hovimestarit" häärivät keittiössä kuumeisella kiireellä. Postilähetti kantaa postista viimeisiä paketteja ja kortteja.

Tulee iltapäivä. Joulurauha julistetaan.

Kaikki kiire lakkaa. Vielä viimeinen silmäys ja sitten otetaan puhdas pyykki kainaloon ja mennään joulusaunaan. Sieltä tultua kokoonnutaan kuulemaan mitä joulutervehdykselle tulleilla seurakunnan edustajilla on sanottavanaan valonjuhlan kynnyksellä. Teksti on ikivanha, mutta silti aina uutta: "Nähdessään ihmiskunnan uupuvan syntiensä alle antoi jumala syntyä poikansa, josta oli tuleva meidän pelastajamme..."

Joulupäivälliselle kokoonnutaan illansuussa. Luetaan joulunsanoma ja mahdolliset laitokselle lähetetyt joulutervehdykset. Mitään kiirettä nyt ei ole. Keskustelu ei oikein suju - ollaan ikäänkuin poissaolevia. Ajatukset ovat jo aikoja sitten ryöstäytyneet toiseen maakuntaan, kotoisempaan ympäristöön, omaisten pariin. Yllättäen voi jokin potilas poistua ruokasalista, häipyä huomaamatta.

Ihmetellään  ”Mihin mies kesken syönnin". Hänet tavataan asuinhuoneessaan vuoteenreunalle kyyristyneenä. Miehisen miehen hartiat vavahtelevat itkusta. Hän itkee hillittömästi vaimoa ja lapsia, jotka hänellä kerran ovat olleet, mutta joihin siteet ovat nyt auttamattomasti katkenneet. Hän tajuaa tilanteen ja osuutensa siihen. Vaimo oli ajallaan antanut valita hänen ja alkoholin välillä. Mies valitsi alkoholin. "Nyt ei tullut edes joulukorttia".

Illan mittaan suoritetaan erilaista ohjelmaa, katsotaan televisiota, siirrytään pikkuhiljaa kahviin ja jännätään pukin tuloa, mikä tähän saakka on tapahtunut vuorenvarmasti joka joulu. Laitos on pitänyt huolen siitä, että jokainen talon asukas saa joulupukilta paketin, niin ettei kukaan tuntisi jääneensä sivustakatsojan asemaan. Paljon on kuitenkin sellaisia potilaita, joille tämä laitoksen paketti jää ainoaksi. Se riittää heille joulun ulkonaisena tunnuksena. Usea heistä odottaa joululta suurempaa ihmettä, mikä purkautuu hiljaiseen huokaukseen: "Jumala, omat voimamme eivät riitä. Palauta Sinä meidät terveyteen".

TYYNELÄN A-KOTI

- Jo useita viikkoja ennen joulun tuloa tunnetaan juhlan lähestyminen Tyynelässä. A-koti on täynnä asukkaita, kaikki hoitopaikat ovat varatut. Monesta kodista ympäri Suomea on isä tai poika lähtenyt apua etsimään vaikeaan sairauteensa. Ratkaisu ongelmiin olisi löydettävä, näin ei voi elämä enää jatkua. Sairaus ei katso ajankohtaa A-kotiin tulolle. Osa huollettavista valmistelee kotilomalle lähtöä, mutta suurin osa miehistä viettää joulunsa täällä Tyynelässä, kertoo Tyynelän A-kodin johtaja Tapio Elomaa.

- Kaikki ottavat innostuneina osaa juhlan valmisteluihin. Joulukuuset ilmestyvät aattona huoneisiin, joululiinat ja muut joulukoristeet saavat oman paikkansa. Jo aamusta varhain on sauna ollut lämpiämässä rannalla. Saunominen suoritetaan hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta kaikki ennättävät yhteistä A-kodin jouluaatto-iltaa viettämään. Kun ilta alkaa hämärtää, syttyvät kynttilät ja A-kodin koko perheväki kokoontuu yhteen.

"Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suuren ilon ilmoitan Maan kansoille nyt tulevan. Herramme Kristus teille nyt On tänään tänne syntynyt. Ja tää on teille merkiksi: Seimessä lapsi makaapi."

Nämä tutut säkeet kaikuvat voimakkaina yhteistä joulujuhlaa aloittaessamme. Tämän jälkeen kodin johtaja lukee tutun jouluevankeliumin, minkä jälkeen yhdymmme jouluvirren viimeiseen säkeeseen.

Hiljennymme joulun Herralta pyytämään kodeillemme, kaikille rakkaille omaisillemme lähellä ja kaukana, niinkuin itsellemmekin Tyynelän kodissa siunattua joulujuhlaa. Yhteisen juhla-aterian jälkeen on pieni väliaika, kunnes taas kokoonnumme yhteen aattoiltaa viettämään. Kaikki ovat mukana, myös henkilökuntaan kuuluvien lapset ovat omalta osaltaan jouluiloa tuomassa. Monet tutut joululaulut tuovat mieleen menneitä jouluja ja muistot kulkeutuvat aina kodissa vietettyihin lapsuusajan jouluihin saakka. Joulupukki on käynyt meitä runsaine lahjoineen tervehtimässä. Vähitellen kynttilät kuusessa sammuvat ja kukin poistuu omaan soppeensa toivotellen toinen toiselleen rauhallista joulujuhlaa. Ennen hajaantumista kaikuu vielä yhdessä laulettu kaunis joululaulu "En etsi valtaa, loistoa En kaipaa kultaakaan, Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan....”

Jouluaamuna varhain sonnustautuu osa A-kodin asukkaista joulukirkkoon. Osa kuuntelee joulusanomaa radiosta tai on hiljentynyt yksin mietteisiinsä. Joulupyhät ovat A-kodissa hiljaiset ja rauhalliset.

Uskon, että moni muistelee täällä viettämäänsä joulua jälkeenkinpäin. Toivottavasti Tyynelän joulu on voinut olla tuomassa täällä jouluansa viettäneille miehille jotain, mikä on kannustamassa eteenpäin ja ylöspäin.

PERNIÖN HUOLTOLA

- Laitoksemme joulunvietosta on ennättänyt muodostua jo perinne vuodesta toiseen uusiutuvine tapoineen, kertoilee Perniön huoltolan johtaja H. Valutie.

- Aattopäivä alkaa tavalliseen tapaan mutta töihin ei lähdetä muualle kuin laitoksen toiminnan kannalta välttämättömiin töihin ja yleiseen koko laitosalueen käsittävään siivoukseen. Työt saatetaan loppuun klo 11 mennessä jolloin syödään aamiainen. Tämän jälkeen huollettavat vaihtavat puhtaan pyykin ja saunominen alkaa klo 12.00 jatkuen klo 16.00.

Kahden ja puolen tunnin väliajan jälkeen klo 18.30 alkaa jouluillallinen. Tähän illalliseen on koko henkilökunnalla mahdollisuus osallistua ja henkilökunta onkin hyvin monilukuisena ollut läsnä laitoksen jouluaterialla. Nimenomaan lasten mukanaolo tuo monelle huollettavalle oikeata joulun tuntua. Ennen ruokaan pääsyä veisataan yhdessä jouluvirsi ja luetaan jouluevankeliumi, jonka tavallisesti lukee henkilökunnan vanhin. Ennen ateriaa laitoksen johtaja esittää joulutervehdyksensä henkilökunnalle ja huollettaville.

Aterialla on lipeäkalaa, kinkkua ja riisipuuroa kuten jouluna on tapana. Syöntitouhussa kuluu aikaa n. 11/2 tuntia, minkä jälkeen siirrytään "kevyempään" ohjelmaan. Yhteislaulujen ja yksityisten esitysten vuorotellessa on päästy niin pitkälle että kahvi tuodaan sisään. Laitoksen yhtye soittelee joululauiuja ja muutakin mukavaa, klassillista musiikkia unohtamatta. Lopuksi juodaan yhteinen kahvi ja kaikki palaavat koteihinsa ja asuntoihinsa viettämään lopun jouluillasta kuka yksin kuka toveri- tai ystäväpiirissä. Hiljaisuus alkaa laitospuolella klo 24.00.

Joulupäivän ohjelma vaihtelee sen mukaan onko joulupäivän jumalanpalvelus tapahtunut laitoksessa vai onko menty joulukirkkoon. Mikäli on käyty pitäjän kirkossa on aamukahvi juotu kirkosta kotiuduttua. Kotona pidettävä jumalanpalvelus on pidetty yleensä päivällä noin klo 13.00 ja joulupäivän ateria syöty sen jälkeen. Joulupäivänä ei laitoksessa ole mitään muuta ohjelmaa.

Tapaninpäivän iltana on koko laitoksen suuri juhla, jonka ohjelman huollettavat ja henkilökunta ovat yhdessä koonneet. Juhlan lopuksi on "pistetty jalalla koreasti", kun meillä on yleensä silloin huollettavillakin vieraita ja naisväkeä riittävästi kaikkien lattialle pääsemiseksi. Pyhien vietto loppuu klo 24.00 minkä jälkeen laitos palaa tavalliseen arkielämään.

Talven sydän on laitoselämän kohdalla niitä harvoja kohokohtia, joihin kaikki laitoksen piirissä työskentelevät ovat ottaneet osaa varauksettomasti. Silloin todella tuntee joulun hyvän sanoman vaikutuksen ihmisiin.

RIDASJÄRVEN HUOLTOLA

- Joulunvietto laitoksessa noudattaa perinteellisiä kotoisia tapoja, mainitsi johtaja A. Vuoristo.

- Juhlasalia ja osastojen auloja koristavat joulukuuset kynttilöineen ja hopealankoineen. Moni on tuonut pienen kuusen myös omaan huoneeseensa ja saattaa huoneissa olla runsaasti muutakin jouluaiheista itsekunkin maun ja kekseliäisyyden mukaan.

Aattopäivän hämärtäessä alkaa talo rauhoittua juhlan viettoon. Huoneet ja yhteiset tilat loistavat puhtauttaan, on käyty joulusaunassa, on pantu puhdasta päälle. Lomalaiset ovat lähteneet ja kuusentuoksu leviää huoneisiin. Keittiön puolella jatkuu korkeapaine, sillä kello seitsemäntoista nautitaan yhteinen jouluillallinen kinkkuineen, joulupuuroineen ja muine tuttuine jouluherkkuineen. Joulupukkikaan ei unohda laitosta, sillä joulupöytään on ilmestynyt jokaiselle hedelmiä ja makeisia. Monena päivänä on tullut aika röykkiöt joulupaketteja kotoa, sukulaisilta, tuttavilta ja järjestöiltä. Joulutavaraa on myös ollut saatavissa kanttiinista, jonka varastot ovat olleet runsaimmillaan joulunaluspäivinä.

Myöhemmin aattoiltana, kun astiat on pesty, lehmät lypsetty ja loputkin arkiset askareet saatettu päätökseen, kokoonnutaan juhlasaliin henkilökunnan ja huollettavien yhteiseen aattoillan viettoon. Emännät ovat varanneet tuoksuvat joulukahvit torttuineen, kakkuineen ja pikkuleipineen. Huollettavat ovat keskuudessaan valmistaneet jouluaiheisen ohjelman, joka samoin kuin yhdessä laulettavat vanhat tutut joululaulut johtavat ajatukset laitoksen seinien ulkopuolelle, ehkä lapsuusajan jouluihin, ehkä kotiin omaisten luo. Seurakunnan pappi vierailee tilaisuudessa palauttaen mieleen joulun sanoman ja jouluvirsi viriää välittömänä ja juhlavana päättäen koruttoman, mieliä herkistävän tilaisuuden.

Loppuilta puoleen yöhön saakka ja ensimmäinen joulupäiväkin sujuu radion ja television jouluohjelmien, joulujulkaisujen, kirjojen ja seurustelun parissa. Tapaninpäivänä vietetään yhteinen jumalanpalvelus. Tällöin myös omaisia ja tuttavia pistäytyy laitoksessa tervehdyskäynnillä jouluisine tuomisineen.

Laitoksen joulu vaihtuu vähitellen arkiseen hyörinään, joulu, joka ehkä on kovin toisenlainen kuin mihin moni on tottunut tai mitä hän on toivonut, mutta joka kuitenkin on tuonut mukanaan hiukan sitä, mitä kutsutaan joulun hengeksi.

TERVALAMMEN HUOLTOLA

- Joululla on juhlistava ja herkistävä vaikutus ihmisten mieleen kaikkialla, ja jo useita viikkoja ennen joulua huomaa työlaitoksessa kävijäkin, että tännekin on joulu tulossa, jopa suurella puuhalla ja kiireellä, mainitsi Tervalammen työlaitoksen yhteydessä toimivan huoltolan apulaisjohtaja Arvo Laukas

- Ne miehet, jotka vielä muistelevat kotiväkeään, puuhailevat valmistaen suurella innolla joululahjoja pienimmilleen ja suurillekin. Leikkiautoja, puuhevosia, lumilapioita, keinutuoleja valmistuu runsaasti, jopa kauniita käsityölipastoja tai huonekalujakin. Kasvihuoneet ovat täpötäynnä tulppaaneja, hyasintteja, syklaameja, tasetteja, freesioita. Kukkakoreja on kuukausikaupalla valmistettu joulua varten.

Keittiössä emäntä mietiskelee jouluillan "menuta". Kinkut ovat suolapytyssä odottamassa suursyömäreitä. Ja laitoksen jouluateria saavuttaa aina suursyömäreittenkin täydellisen hyväksymisen. Tuskinpa monenkaan kodissa joulutarjoilu olisi likikään tämän vertaista. Kuusin, kukin ja kynttilöin koristetussa salissa veisataan aattoiltana jouluvirsi ja jouluevankeliumin lukee milloin karkea miesääni, milloin hento lapsiääni. Ohjelmassa on ehkä musiikkia, jouluruno ja paljon joululauluja jättiläismäisten joulutorttujen ja kakkupalojen kera tarjotun kahvin aikana.

Lopuksi saapuu aina joulupukki, joka ei erottele tuhmia poikia kilteistä, vaan jakaa jokaiselle joulupaketin kahvipurkkeineen ja tupakkalaatikoineen. Kotoa on paketteja saapunut useimmille jo aattoaamuna niin paljon, että niitä on varta vasten pitänyt autolla hakea postista moneenkin otteeseen. Joulukortteja ja joulukirjeitä saapuu aina aivan satoja.

Perheettömät miehet tuskin kaipaavat täältä työlaitoksen ja huoltolan joulutunnelmaisesta ympäristöstä mihinkään muualle. Jotkut perheelliset anovat joululomaa päästäkseen aattoillaksi ja joulupäiväksi kotiinsa.

Joulupaivän aamuna pitäjän kirkkoherra saapuu pitämään joulujumalanpalveluksen laitoksessa ja senjälkeen juodaan kirkkokahvit. Iltapuoli kulutetaan lepäilemällä, keittelemällä kahvia omissa pikku pannuissa ja herkuttelemalla joulupakettien sisällöllä. Katsellaan televisiota, kirjastoon jouluksi saapuneita uusia kirjoja luetaan, radiosta kuunnellaan musiikkia ja seurustellaan. Tapanina alkavat linja-autot taas kulkea ja silloin saapuu omaisia vieraskäynneille toivottamaan hyvää joulua ja tuomaan vielä lahjoja.