Sosiaaliturva-lehti täytti 95 vuotta vuonna 2007. Vuosina 1912-1918 se ilmestyi nimellä Köyhäinhoitolehti ja vuosina 1919-1976 nimellä Huoltaja. Vanhoja artikkeleita julkaistiin verkossa lehden juhlavuoden kunniaksi.

Köyhäinhoitolehti 1912–1918

Avonaisen köyhäinhoidon tarkoituksenmukainen järjestely kunnissamme. Mihin suuntaan?Köyhäinhoitolehden vastaavan toimittajan, vaivaishoidon neuvoja Bruno Sarlinin 5-osaisessa kirjoituksessa hän perustelee kaitsijajärjestelmään siirtymistä kunnallisessa köyhäinhoidossa. Kaitsijajärjestelmä sisältyi sittemmin vuoden 1922 köyhäinhoitolakiin. Alkuperäiset kirjoitukset on painettu fraktuuralla, joka oli yleinen kirjasintyyppi vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Köyhäinhoitolehti 13/1915, 14/1915, 15/1915, 16/1915 ja 17/1915.

Köyhäintalojen johtajattarien nykyinen asema ja epäkohdat köyhäintaloissa
Köyhäintaloihin koottiin monenlaisia avuntarvitsijoita. Joukossa oli kunniallisia vanhuksia sekä paheellisia naisia ja miehiä. Köyhäintalojen johtajattarien työ oli raskasta ja vanhuudenpäivät turvattomia. Vaivaishoidonneuvoja, eversti A. Nilsson esittää kirjoituksessaan parannusehdotuksia epäkohtien korjaamiseksi.
Köyhäinhoitolehti 10/1916

Ovella on joulu, ihmisrakkauden ylevä juhla!
Köyhäinhoitolehden vastaava toimittaja Bruno Sarlin kehottaa joulukirjoituksessan kuntalaisia tutustumaan kuntansa köyhimpien ihmisten oloihin.
Köyhäinhoitolehti 24/1916

Köyhäinhoitomiehen mietteitä
Köyhäinhoitolehden vastaavan toimittajan, vaivaishoidon neuvoja Bruno Sarlinin 2-osaisessa kirjoituksessa hän pohtii köyhyyden vaikutusta ihmismieleen ja avustustoimien kohdentamisen ongelmallisuutta.
Köyhäinhoitolehti 17/1916 ja 3/1917.

Huoltaja 1919-1976

1921

Mielisairas puoli vuotta raudoissa. Maaherra puuttunut asiaan.
Huoltajassa uutisoidaan Vaasan läänin maaherran Bruno Sarlinin tarkastuskäynnistä Alajärven kunnalliskotiin.
Huoltaja 18/1921

1925

Köyhää kansaa
Köyhäinhoidon apulaistarkastaja Elli Tavastähti kuvaa kirjoituksissaan ns. kunniallisten köyhien elämää 1920-luvun Suomessa.
Huoltaja 6/1925 ja Huoltaja 9/1925

1931

Onko kunnallisten köyhäinhoitolaitosten rakentamisessa harjoitettu tuhlausta?
Huoltajan päätoimittaja, köyhäinhoidon ylitarkastaja Viljo Hytönen käsittelee kirjoituksessaan kunnalliskotien rakentamiselle asetetettavia vaatimuksia.
Huoltaja 3/1931

1940 

Päämäärämme
Rovasti ja nuoriso-, diakonia- sekä vanhustenhuollon johtomies Verneri Louhivuori käsittelee joulun merkitystä ihmiselle.

Huoltaja 24/1940

1947

Sosiaalihuollon paikallisesta tutkimustehtävästä
Valtiotieteen tohtori Veikko Piirainen korostaa artikkelissaan sosiaalihuollon paikallisen tutkimuksen merkitystä. Piirainen toimi uransa aikana muun muassa huoltojohtajana ja professorina. Hän oli Huoltaja-lehden toimitussihteeri 1951-1963.
Huoltaja 10/1947

1951

Näkökohtia mielisairaitten hoidosta kunnalliskodeissa
Sosiaaliministeriön tarkastava lääkäri Gurli Särkilahti keskittyy kirjoituksessaan siihen, miten kroonisesti mielisairaitten hoito voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti kunnalliskodeissa.
Huoltaja 13–14/1951

1953

Ihmisarvo
Mikä on ihmisarvo ja mihin se perustuu? Tätä kysymystä selvittää artikkelissaan professori Urpo Harva.
Huoltaja 24/1953

1958

Kunnallisten huoltolaitosten koristepuutarhat "Hoidettu, käytännön tarpeita vastaava ympäristö lienee huoltolaitoksiakin koskeva oleellisin vaatimus. Siihen on helposti yhdistettävissä myös kauneus ja viihtyisyys, mitkä harvoin vaativat ylivoimaisia taloudellisia uhrauksia", kirjoittaa puutarha-arkkitehti Katri Luostarinen. Huoltaja 22/1958

1963

Sosiaalihuollon paikallinen tutkimus
Dosentti Reino Salo painottaa paikallisen tutkimuksen tarvetta sosiaalihuollossa.
Huoltaja 20/1963

Joulu huoltolassa
Artikkeliin on koottu kuvauksia joulusta päihdehuollon laitoksissa. Joulutunnelmia kuvaillaan Järvenpään sosiaalisairaalassa, Kankaanpään, Mikkelin  ja Tyynelän A-kodeissa sekä Perniön, Ridasjärven ja Tervalammen huoltoloissa.
Huoltaja 24/1963

1964

Sosiaaliset tekijät mielisairaaloiden paikkapulan syynä
Mielisairaaloihin pyrkivien potilaiden määrässä heijastuvat muun muassa tilanne ja olosuhteet työmarkkinoilla, kirjoittaa huoltolääkäri M. Viukari.
Huoltaja 15–16/1964

1969

Päivälehtien toivotut tarinat
Vuonna 1969 toimikunta kartoitti sosiaalihuollon tiedotusta. Osana sen työtä tehtiin kysely, jossa selvitettiin päivälehtien toimitusten toiveita sosiaalitoimen tiedottamiselle. Aira Heinänen kirjoittaa kyselyn tuloksista.
Huoltaja 24/1969

Sosiaaliturva 1976–

1981

Sosiaalihuollon ihmiskäsitys ja etiikka
Sosiaalityön perustana tulisi olla sellainen myönteinen ihmiskäsitys, joka korostaa ihmisen kykyä kasvaa, kirjoittaa apulaisprofessori Kari Salavuo.
Sosiaaliturva 21/1981

1983

Nainen, valta ja yksilökohtainen sosiaalityö
Tapio Kuure ja Matti Laine tarkastelevat kirjoituksessaan naisen erityislaatuista asemaa yhteiskunnassa, sosiaalityössä käytettävän vallan luonnetta ja yksilökohtaisen sosiaalityön ongelmia.
Sosiaaliturva 16/1983

1985

Suomalaisen sosiaalipolitiikan gurut
Ilman guruja suomalainen sosiaalipolitiikka ei olisi kehittynyt nykyiselle kansainvälisesti korkealle tasolleen, kirjoittaa Antti Tervasmäki. Mutta keitä he itse asiassa ovat?
Sosiaaliturva 7/1985

Lähiyhteisöt mukaan sosiaalitoimen tiedottamiseen  
Tarja Myllärinen esittelee ideoita sosiaalitoimen tiedottamisen kehittämiseksi.
Sosiaaliturva 24/85

1994

Maskuliinisuuden kurjuus
Miehet näyttävät olevan se heikko sukupuoli, joka ei selviydy maailmassa, joka on yliedustettu vankiloissa sekä asunnottomien ja itsensä surmanneiden keskuudessa, kirjoittaa professori Jorma Sipilä.
Sosiaaliturva 20/1994

2002

G.A. Helsingius ja valtiokontrollin alku (pdf, 3 s.)
G.A.Helsingius muistetaan hyvin vaivaishoidon todellisena käynnistäjänä Suomessa. Varjoon jää usein se, että hän myös lisäsi huomattavasti valtion valvontaa ja kontrollia kunnissa, kirjoittaa Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian lehtori Panu Pulma.
Sosiaaliturva 18/2002