2009
Sosiaaliturvasta Sosiaalitiedoksi
Sosiaaliturva muuttui Sosiaalitiedoksi toukokuussa 2009. Kesällä 2009 kysyimme, miltä uusi nimi tuntuu. Vastaajista 38 % piti Sosiaalitieto-nimeä onnistuneena ja sosiaalista esilläpitävänä. Toisaalta sama osuus vastaajista piti uutta nimeä "hajuttomana" - entinen nimi otti selkeämmin kantaa. Vastaajista kukaan ei ollut sitä mieltä, että sosiaali-sana olisi aikansa eläneenä pitänyt jättää pois lehden nimestä.
2008
Tohtorit työelämässä
Sosiaalialalle valmistuu yhä enemmän tohtoreita. Touko-kesäkuussa kysyimme mihin sosiaalialan tehtäviin tohtorit parhaiten sopivat. Vastaajista enemmistö katsoi, että tohtorit sopivat parhaiten tutkimus- ja opetustehtäviin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Tohtoreita ei niinkään kaivattu esimerkiksi johtotehtäviin kuntiin tai järjestöihin.
Huono-osaiset mediassa
Pääministeri Vanhasesta median tapa nostaa esiin jonkin ihmisryhmän huonovointisuus vie huomion pois siitä, että ihmisten taloudellinen tilanne on yleisesti ottaen parantunut. Huhti-toukokuussa kysyimme pitäisikö median keskittyä enemmän vai vähemmän huono-osaisten asioihin.
Vastaajista lähes 60 % toivoi nykyistä enemmän huono-osaisten ihmisten tilanteiden käsittelyä. Noin neljännes oli sitä mieltä, että median pitäisi kirjoittaa tasapuolisesti hyvä- ja huono-osaisista.
Sosiaalialalle oma eettinen neuvottelukunta?
Sosiaaliturva-lehteä julkaiseva Huoltaja-säätiö on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalialan eettisen neuvottelukunnan asettamista. Helmi-maaliskuussa kysyimme tarvitaanko alalle omaa neuvottelukuntaansa vai yhteistä neuvottelukuntaa terveydenhuollon kanssa. Kysymysvaihtoehtona oli myös se, ettei neuvottelukunta ole ratkaisu alan eettisiin kysymyksiin. Vastaajien enemmistö kannatti sosiaalialan omaa eettistä neuvottelukuntaa.
Suhtautuminen kerjäämiseen
Tammi-helmikuussa kysyimme, miten kaduille ilmestyneisiin kerjäläisiin pitäisi suhtautua. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitää vaikuttaa EU:ssa aktiivisesti, jotta köyhyys saadaan EU-maissa vähenemään.
2007
Itsepuolustustaitojen tarpeellisuus sosiaalityössä
Marras-joulukuussa kysyimme tarvitaanko sosiaalityössä itsepuolustustaitoja. Vastaajista 73 prosenttia oli sitä mieltä, että ne olisivat tarpeen. Alle 10 prosenttia vastaajista kertoi, ettei tarvitse näitä taitoja, koska asiakkaat eivät käyttäydy väkivaltaisesti. 19 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että itsepuolustuksen opettelu vie sosiaalityötä väärään suuntaan.
Kehitysvammalaitosten tarpeellisuus
Loka-marraskuussa kysyimme ovatko kehitysvammalaitokset edelleen tarpeen. Vastaajista lähes 90 prosenttia piti laitoksia edelleen tarpeellisina.
Työssäkäyminen sairaana
Syys-lokakuussa kysyimme, menevätkö ihmiset sairaana töihin. Vain 5 % vastaajista jää sairaana hyvillä mielin kotiin, koska sijaisjärjestelyt toimivat. 18 % ei mene töihin sairaana, vaikka työt kasautuvatkin. 38 % menee melkein aina sairaana töihin ja 39 % menee sairaana töihin, kun on pakko.
Työpaikan vaihtaminen
Elo-syyskuussa kysyimme ihmisten työpaikanvaihtoaikeista. Vastaajista 57 % aikoi hakea uutta sosiaalialan työpaikkaan ja 21 % vaihtaa kokonaan alaa. 21 % oli tyytyväisiä nykyisessä työssään.
Perehdyttäminen sosiaalialan töihin
Heinä-elokuussa kysyimme, onko lukijat perehdytetty kunnolla ensimmäiseen sosiaalialan kesätyöhönsä. Yli puolet vastaajista kertoi joutuneensa sosiaalialan vaativiin töihin lähes kylmiltään, ilman perehdytystä. 27 prosenttia vastaajista oli saanut riittävästi henkilökohtaista perehdytystä ja hieman alle viidennes kirjallista perehdytysaineistoa.
Hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittisten linjausten riittävyys
"Hallitus unohti köyhimmät" otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksensa 17.4.2007. Huhti-toukokuussa kysyimme riittävätkö hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittiset linjaukset ratkomaan kipeimmät sosiaaliset ongelmat. Vastaajista neljännes uskoi, että hallituksen linjauksilla pystytään riittävästi tarttumaan keskesiin sosiaalisiin ongelmiin.
Missä on päivähoidon paikka?
Monet kunnat ovat siirtäneet päivähoidon sosiaalitoimesta opetustoimeen. Maaliskuussa kysyimme, sopiiko päivähoito sosiaali- vai opetustoimeen. Vastaajista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että päivähoito kuuluu sosiaalitoimen alaisuuteen.
Missä tahdonvastaisista huostaanotoista pitäisi päättää?
Uuden lastensuojelulain mukaan pakkohuostaanotot siirtyvät sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksien päätettäviksi. Helmikuussa kysyimme, onko hallinto-oikeus oikea taho päättämään tahdonvastaisista huostaanotoista. Vastaajista hieman yli puolet, 52 prosenttia, oli sitä mieltä, etteivät hallinto-oikeudet ole oikea taho päättämään tahdonvastaisista huostaanotoista.
Joululahjarahat ja toimeentulotuen vähentäminen
Joulukuussa kysyimme, onko kohtuullista, että perheen joululahjaksi saamat rahat vähentävät vastaavasti perheen toimeentulotukea. Vastaajista 95 prosenttia ei pitänyt tätä kohtuullisena.
2006
Jatkoaikaa digi-tv:hen siirtymiselle?
Marraskuussa kysyimme, pitäisikö sairaaloiden lisäksi vanhainkodeille, lastenkodeille ja vankiloille myöntää jatkoaikaa digi-tv:hen siirtymisessä. Vastaajista 94 prosenttia kannatti digitv:n jatkoaikaa myös muille laitoksille kuin sairaaloille.
12.12.06 selvisi, että sairaalat saivat kolme vuotta siirtymäaikaa potilastilojen televisioiden digitalisoimiseen. Erityismenettely koskee sairaaloita, sairaaloihin verrattavia vuodeosastoja sekä ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia laitospaikkoja.
Ylemmän amk-tutkinnon suorittaneiden sosionomien kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene vaatii, että sosionomin ylempi amk-tutkinto rinnastetaan maisterin tutkintoon sosiaalityössä. Marraskuussa 2006 kysyimme, pitäisikö ylemmän sosionomitutkinnon antaa kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin?
Vastaajista tasan puolet kannatti Arenen ehdotusta. Toinen puoli vastaajista ei kelpuuttaisi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita sosionomeja sosiaalityöntekijöiksi.
Koulukuraattoreiden koulutusvaatimukset
STM:n työryhmä on ehdottanut koulukuraattorin koulutusvaatimusten laventamista maisterin tutkinnosta myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Syyskuussa 2006 kysyimme, pitääkö kuraattorilta vaatia sosiaalityöntekijän maisteritutkintoa.
Vastaajien niukka enemmistö, 52 %, ei pidä maisteritutkintoa välttämättömänä koulukuraattoreilla.
Oikeus viikon lomaan
Tilastokeskuksen selvityksen mukaan viidenneksellä kotitalouksista ei ole varaa viikon lomaan poissa kotoa. Jotkut pitävät lukua pienenä, toiset suurena. Elokuussa 2006 kysyimme, onko viikon loma vallitsevaan elämäntapaan kuuluva oikeus?
Vastaajista 72 % piti viikon lomaa elämäntapaamme kuuluvana oikeutena.
Vastuu vanhuspalveluiden riittämättömyydestä
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä on todennut, että vaikka valtionosuutta vanhustenhuoltoon on lisätty, se ei näy palveluiden paranemisena. Kesäkuussa 2006 kysyimme, kumpi on vastuussa vanhuspalveluiden riittämättömyydestä valtio vai kunnat.
Vastaajista 67 % oli sitä mieltä, että kunnat ovat vastuussa vanhuspalveluiden riittämättömyydestä.
Sosiaalipalvelut terveyspiirissä
Kunta- ja palvelurakennemuutos saattaa joissain kunnissa merkitä sosiaalipalveluiden hoitamista terveyspiirissä. Huhtikuussa 2006 kysyimme saadaanko sosiaalihuollon näkökulmat esiin myös terveyspiireissä?
Vastaajien ylivoimainen enemmistö, 83 %, ei uskonut sosiaalihuollon näkökulmien pääsevän esiin terveyspiireissä.
|
