Marraskuussa on mahdollisuus päästä oppimaan ja syventämään sosiaalialan ammattilaisen tarvitsemia viestintätaitoja. Asiantuntijan mediataidoista puhuu muun muassa Yleisradion MOT-ohjelman tuottaja Matti Virtanen.

Koulutus järjestetään Helsingissä 17.11.2010. 

Koulutus antaa valmiuksia toimia viestijänä ja vaikuttajana erilaisissa tilanteissa niin median, muiden alojen ammattilaisten kuin asiakkaiden kanssa.

Koulutuksen teemoja ovat:

• Mihin sosiaalialan ammattilainen tarvitsee viestintätaitoja
• Sosiaalialan kielestä ymmärrettävää yleiskieltä
• Miten kohdata media ja välttää mediaesiintymisen virheet
• Miten viestiä sosiaalipalveluista kansalaisille: esimerkkinä Hietaniemen asunnottomien palvelukeskuksen tulo arvostetulle asuinalueelle Helsingin Töölöön.
• Sosiaalisen median uhat ja mahdollisuudet

Koulutus on tarkoitettu sosiaalialan ammattilaisille kunnissa, järjestöissä ja yrityksissä sekä alan kehittäjille, tutkijoille ja päättäjille. 

FCG Finnish Consulting Group Oy toteuttaa koulutuksen yhdessä Sosiaalitiedon toimituksen kanssa.

Koulutuksen ohjelma

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Sosiaalihuollon valtakunnallinen ja alueellinen valvonta ovat uudistuneet: valtakunnallinen valvoja Valvira laajensi toimintaansa sosiaalihuoltoon tämän vuoden alusta ja uudet aluehallintovirastot jatkavat lääninhallitusten työtä.

Uudet palveluiden tuotantomallit, etenkin tilaaja-tuottajamalli, ovat saaneet myös kunnat kiinnostumaan valvonnasta uudella tavalla. Esittelyssä on Hämeenlinnan asumispalveluiden valvontasuunnitelma sekä Kaakkois-Suomen kuntien yhdessä luomat työkalut lastensuojelun sijaishuollon valvontaan.

Sirkka Rousu arvioi artikkelissaan kunnan roolia lastensuojelupalveluiden markkinoilla – jääkö kunnalle muuta kuin ostajan rooli.

Tapio Räty käsittelee Juristin nurkkauksessa virka-avun pyytämistä lastensuojeluasiassa, vaikkapa silloin, jos lapsi karkaa sijaishuoltopaikastaan.

Tutustu Sosiaalitietoon 8/2010

Verkkosivuilla kerrotaan lyhyesti, mistä kirjoituksissa on kyse.

Tilaa Sosiaalitieto

Todellinen hyötytieto löytyy lehdestä.

Millaista sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalihuoltoa Suomessa on tarkoitus toteuttaa alan uudistuvan lainsäädännön puitteissa, Huoltaja-säätiön asiantuntijat kysyvät lausunnossaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportista.

Säätiö korostaa, että väliraportti on tärkeä asiakirja tulevaisuuden luomisessa ja siksi siitä tulisi välittyä selvä näkemys toivottavasta tulevaisuudesta:

”Raportin ehkä suurin puute koskeekin epäselvää toivottavaa tulevaisuuskuvaa. Millaista sosiaalipolitiikkaa ja millaista sosiaalihuoltoa siinä raamissa Suomessa on tarkoitus toteuttaa? Yhteiskunnassamme puuttuu vahva yhteinen tahtotila ja näkemys sosiaalihuollon tulevaisuudesta.”

Muuten säätiö kiittää väliraporttia ansiokkaaksi kokonaisuudeksi, jossa on hyvin taustoitettu sosiaalihuollon tilaa ja toimintaympäristön muutoksia. Erityistä kiitosta tulee siitä, että sosiaalisen vastuun periaate, edistävä ja ehkäisevä toiminta ja osallisuus on nostettu painokkaasti esille ja että huomio on kiinnitetty vaikeimmassa asemassa oleviin.

Tutustu Huoltaja-säätiön lausuntoon

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportti
STM:n selvityksiä 2010:19

Eikö sana kuulu vai eikö se tehoa?

Tule syventämään sosiaalialan ammattilaisten tarvitsemia viestintätaitoja. Koulutus järjestetään Helsingissä 17.11.2010. 

Koulutuksesta saat valmiudet toimia viestijänä ja vaikuttajana erilaisissa julkisissa tilanteissa niin median kuin muidenkin ei alan ammattilaisten kanssa.

Koulutuksen keskeisiä teemoja ovat:

- Mihin sosiaalialan ammattilainen tarvitsee viestintätaitoja

- Sosiaalialan kielestä ymmärrettävää yleiskieltä

- Miten välttää mediaesiintymisen mokat

- Not in my back yard, "ei minun takapihalleni" – voiko viestinnällä nujertaa nimby-ilmiön? Esimerkkinä Hietaniemen asunnottomien palvelukeskus

- Kriisiviestinnän ABC

- Sosiaalinen media – osa arkea

Koulutus on tarkoitettu sosiaalialan ammattilaisille kunnissa, järjestöissä ja yrityksissä sekä alan kehittäjille, tutkijoille ja päättäjille. 

FCG Finnish Consulting Group Oy toteuttaa koulutuksen yhdessä Sosiaalitiedon toimituksen kanssa.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Vuoden 2010 kirjoituskilpailussa pyysimme sosiaalialan ammattilaisia kirjoittamaan köyhyydestä ja siitä, miten he pystyvät köyhiä auttamaan.

Ammattilaisilla tuntuu olevan hyvää tahtoa, mutta tiukat normit, byrokratia ja kiire estävät auttamisen. Ymmärrys asiakkaan tai pikemminkin kanssaihmisen asemasta on syvää.

Kesänumerossa paljastamme kilpailun tulokset tuomarin perusteluin. Tuomarina toimi  tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Kelasta, joka on myös tunnettu köyhyystutkija. Hän on Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen.

Kesän kaksoisnumerosta selviää myös, mitä on nopeasti Suomessakin kehittyvä vihreä hoiva ja se, milloin toimeentulotukea myönnetään ulkomaalaiselle.

Tutustu Sosiaalitietoon 6-7/2010

Tilaa Sosiaalitieto

Köyhyys-kirjoituskilpailun kirjoitukset

”Todellisilla köyhillä ei ole vaihtoehtoja eikä näköpiirissä edes väliaikaista muutosta. Ei toivoa pienituloisuuden päättymisestä, ei lomarahaa kesän kynnyksellä, ei odottamatonta veronpalautusta. Rahalahjaa, perintöä tai edes pientä vippiä ei ole tulossa vanhemmilta, jotka usein ovat aivan yhtä köyhiä itsekin. Jos ei ole turhanpäiväisiä haaveita, minimituloilla toki elää.”

Ote nimimerkki RT:n kirjoituksesta Älä unta näe, kilpailun 3. sija 

Sosiaalitieto-lehden kirjoituskilpailussa sosiaalialan ammattilaisia pyydettiin kirjoittamaan köyhyydestä ja siitä, miten he pystyvät köyhiä auttamaan. Ammattilaisilla tuntuu olevan hyvää tahtoa, mutta tiukat normit, byrokratia ja kiire estävät auttamisen. Ymmärrys asiakkaan tai pikemminkin kanssaihmisen asemasta on syvää.

Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuonna maamme ainoa sosiaalialan riippumaton ammattilehti Sosiaalitieto halusi tuoda keskusteluun mukaan sosiaalialan ammattilaisten äänen. Kirjoituksista välittyy se, että köyhyys on paljon muutakin kuin rahan puutetta: se on myös osattomuutta, toivottomuutta ja usein sukupolvelta toiselle periytyvää.

Kirjoituskilpailun tuomarina toimi tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Kelasta, joka on myös tunnettu köyhyystutkija. Hän on Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen.

”Kirjoitukset avaavat näköaloja köyhyyden kohtaamisen vaikeuteen mutta sisältävät myös toivon pilkahduksia. Sisällön puolesta vertailu oli vaikeaa, koska kaikki kirjoitukset olivat poikkeuksellisen kiinnostavia”, Hiilamo toteaa.

”Kuraattoria hän ei halunnut tavata enää koskaan. Vitun ämmä. Ei se mitään ymmärrä. Se on ilmoittanut sossuille lintsauksesta ja muustakin. Ne kutsu vanhemmat keskustelemaan. Mitä vitun keskustelemista tässä on. Ihan pimeetä. Mä en ainakaan mee. Mutsi saa mennä yksin. Ei sen itkemistä jaksa kuunnella. Faija tuskin menee. Ei se ole ennenkään välittänyt. Sitä kiinnostaa vain ryyppääminen. Aikuiset on täysiä paskoja.”

Ote Tuula Tannisen kirjoituksesta Nahkatakkinen tyttö, kilpailun 1. sija 

Tanninen on työskennellyt sosiaalityöntekijänä, nuorisokodin johtajana ja koulukuraattorina 1970-luvun puolivälistä alkaen. Nyt hän toimii freelance-työnohjaajana.

”Seminaarin power point

kertoo tappioista:

annettu liikaa rahaa köyhille.

Toimeentulotukimenojen kasvukäyrä

päättyy sydämeeni.

Haluan puhaltaa diat henkiin:

menojen pylväs romahtaa

ja köyhät paljastavat kasvonsa.

Toimeentulotuen menot muuttuvat

kaurahiutaleiksi ja tonnikalaksi,

lasten luistimiksi ja välttämättömiksi lääkkeiksi.

Sähköt kytketään uudelleen.

Yksi häätö ja itsemurha estetty.”

Ote Riitta Pakarisen runosta Köyhyyttä ajanvarauksella, kilpailun 2. sija

Pakarinen on työskennellyt Heinäveden kunnassa sosiaalityöntekijänä noin 25 vuotta.

”Silmät leimuten hän kertoo, että rahat, jotka hän sai oikeuden määräämänä korvauksena alaikäisenä kokemastaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lasketaan hänelle nyt tuloksi toimeentulotukea laskettaessa.”

Ote Hillevi Suutalan kirjoituksesta Kun vääryys kertautuu, kunniamaininta

Suutala työskentelee Äänekoskella perhetukikeskuksen johtajana.

Palkitut kirjoitukset tuomarin perusteluineen on julkaistu Sosiaalitiedossa 6-7/2010. Lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet kirjoitukset on luettavissa verkkosivujen Kirjoituskilpailut-osiossa. 

Tapio Rädyn suosittuja Juristin nurkkaus -palstan lakiartikkeleita on nyt entistä enemmän artikkelipankissa. Räty on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston johtava lakimies, joka käsittelee palstalla sosiaalihuollon ajankohtaisia lakikysymyksiä.

Artikkelipankkiin viedyt kirjoitukset käsittelevät muun muassa lastensuojelulain ja vammaispalvelulain soveltamista.

Sarjan uusimmat artikkelit löytyvät Sosiaalitieto-lehdestä.

Juristin nurkkaus

Miltä sosiaalialan kehittäminen näyttää Kuopion, Rovaniemen tai Lappeenrannan vinkkelistä? Mitä sosiaalialan menosta mietitään pääkaupunkiseudulla? Hur länkar man samman praktik, forskning och undervisning inom det sociala området i svensk Finland?

Sosiaalitiedon nettisivuilla bloggaavat sosiaalialan yhdentoista osaamiskeskuksen johtajat. He kirjoittavat sosiaalialan kehittämisestä oman alueensa ja organisaationsa näkökulmasta omalla henkilökohtaisella otteellaan ja kielellään.

Sosiaalitieto seuraa sosiaalialan kehitystä eri puolilla Suomea. Koko maan kattavan osaamiskeskusverkoston johtajien blogit ovat yksi tapa jäljittää uudenlaista ajattelua maan eri kolkista.

Blogin aloittaa Tarja Kauppila Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta.

Tutustu blogiin.

Mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö kietoutuvat usein yhteen. Yhä useammassa kunnassa myös mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään nyt yhdessä. Espoossa yhdistyneet palvelut ovat toimineet jo useamman vuoden.

Yksityiset yritykset tuottavat yhä suuremman osan lastensuojelupalveluista. Hanna Heinosen ja Päivi Singon artikkelista selviää, mitä lastensuojelupalveluja kunta ei voi ostaa yksityiseltä yritykseltä.

Tapio Räty selvittää Juristin nurkkaus -palstallaan, minkälaisia pulmia tietosuoja aiheuttaa moniammatillisessa työssä.

Tutustu Sosiaalitietoon 5/2010

Kirjoitukset julkaistaan kokonaisina Sosiaalitieto-lehdessä.

Tilaa Sosiaalitieto

Vuoden terve kunta ja lupaavin yhteistoiminta-alue -kilpailut palkitsevat aktiivisia edelläkävijäkuntia ja -alueita, jotka ovat ottaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennaltaehkäisevän työn suunnitelmiensa ja toimintansa painopisteeksi.

Kilpailuissa etsitään jo toteutettuja vaikuttavia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. "Haluamme palkita suunnitelmallista ja laaja-alaista työtä, johon eri osapuolet ovat sitoutuneet", ohjelmajohtaja Maija Perho kertoo.

Vuoden terve kunta -kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuonna Kuopio ja Kauniainen palkittiin Vuoden terve kunta -titteleillä. Tänä vuonna tunnustus myönnetään ensimmäisen kerran myös lupaavimmalle yhteistoiminta-alueelle.

Kilpailut nostavat esiin terveyttä edistäviä olosuhteita ja palveluja, joita on tuotettu sosiaali- ja terveystoimen lisäksi kaavoituksen, rakentamisen, opetuksen kuin liikunnan ja kulttuurin keinoin. "On tärkeää, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä ovat mukana myös järjestöt, yritykset ja seurakunnat", Perho painottaa.

Kilpailuihin voivat osallistua kaikki Suomen kunnat ja yhteistoiminta-alueet, jotka kokevat olevansa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen esikuvia. Jaossa on 15 000 euron arvoiset rahapalkinnot. Kilpailuaika päättyy 28.5.2010.

Voittaja valitaan työryhmässä, johon kuuluu edustajia muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Suomen Kuntaliitosta ja Terveyden edistämisen keskuksesta.

Palkinto on osa Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa, joka pyrkii varmistamaan sen, että terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, elinkeinoelämässä, työpaikoilla ja järjestöissä. Politiikkaohjelman koordinoinnista vastaa peruspalveluministeri Paula Risikko.

Lisää tietoa kilpailuista

Kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutus on avain monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseen.

”Tarvitaan kanssakäymistä asuinalueilla, kouluissa ja työpaikoilla – tavallisessa arjessa”, projektikoordinaattori Said Aden korostaa.

Aden kertoo Sosiaalitiedon haastattelussa, minkälaisia esteitä maahanmuuttaja kohtaa Suomessa ja toisaalta, miten kotoutumista voitaisiin helpottaa.

Kotouttamistyön hyviä esimerkkejä esitellään Helsingistä, Kotkasta ja Vantaalta.

Muissa artikkeleissa tarkastellaan muun muassa lapsen etua vankilassa ja vanhusväestön sosiaalityötä.

Pinnan alta -palstalla Juho Saari kirjoittaa yksinäisyydestä yhteiskunnallisena ongelmana.

Lakisivuilla Tapio Räty pohtii kysymystä, tuleeko toimeentulotukea myöntää kansalaisuushakemuksesta aiheutuviin kustannuksiin. 

Tutustu Sosiaalitietoon 4/2010.

Kirjoitukset julkaistaan kokonaisina Sosiaalitieto-lehdessä.

Tilaa Sosiaalitieto

EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen vuoden kunniaksi köyhyys on Sosiaalitiedon kirjoituskilpailun aiheena.

Sosiaalialan ammattilaiset näkevät köyhyyden läheltä. Kirjoituskilpailu on yksi tapa nostaa haavoittuvimpien ryhmien elämäntilanteita esiin ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Samalla näkyy myös se, miten alan ammattilaiset pystyvät köyhiä tukemaan.

Pystytkö sosiaalialan ammattilaisena auttamaan köyhiä ja ehkäisemään syrjäytymistä? Mitkä ovat nykyköyhyyden tuntomerkkejä? Kirjoita näkemyksistäsi ja kokemuksistasi.

Kilpailuaikaa on 11.5.2010 asti.

Lisätietoa kirjoituskilpailusta

Sosiaalialan koulutukseen kohdistuu monia ja osin ristiriitaisia haasteita: vaaditaan laaja-alaisuutta ja erikoistumista, käytännön ja tutkimuksen teon taitoja, työelämän tarpeisiin vastaamista ja nykyisten palvelujen kyseenalaistamista. Sosiaalitiedossa kerrotaan, miten näitä haasteita on ratkottu Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja Lapin yliopistossa.

Sosiaalialan koulutuksen tulevaisuudesta kertovat näkemyksensä sosiaalityön

professori Pauli Niemelä Itä-Suomen yliopistosta, opetusneuvos Erja Heikkinen opetusministeriöstä ja kehittämispäällikkö Hannele Salminen Suomen Kuntaliitosta.

Pinnan alta -palstalla Jakke Holvas kirjoittaa talouden ylivallasta.

Vanhuspalveluista esitellään Joensuun seniorineuvonta Ankkuria, joka tarjoaa neuvontaa ja palveluohjausta ilman ajanvarausta.

Lasten ja perheiden palveluista esitellään hyvinvointi TV:n käyttöä ehkäisevässä lastensuojelutyössä Espoossa.

Lakisivuilla Eva Gottberg kirjoittaa pitkittyneiden huoltoriitojen hoitamisesta.

Tutustu Sosiaalitietoon 3/2010.

Kirjoitukset julkaistaan kokonaisina Sosiaalitieto-lehdessä.

Tilaa Sosiaalitieto

Vanhempien ero merkitsee lapselle isoa elämänmuutosta.

Eroperhetyössä autetaan lasta tukemalla eropäätöksen tehneitä

vanhempia hyvään eroon.

Ero tuli – vanhemmuus jatkuu. Näin voi tiivistää eroperhetyön ytimen.

Espoossa eroperhepalvelut koottiin yhteen. Espoon lasten erityispalveluiden päällikkö Marjatta Karhuvaara kertoo, mitä hyötyä palveluiden keskittämisestä on.

Lietolainen koulukuraattori Heli Clarke vetää erovanhemmuusryhmiä: "Toimiva menetelmä", hän tiivistää.

Eroauttamisen kehittämisessä tarvitaan kokonaisvaltaista otetta, kirjoittavat Anne Hujala ja Marje Karttunen.

Lehden muita teemoja ovat muun muassa sosiaalipolitiikka sosiaalisena investointina, mistä kirjoittaa professori Jorma Sipilä.

Toinen Tampereen yliopiston professori Briitta Koskiaho taas kirjoittaa Euroopan maiden vanhuspolitiikan muutoksista.

Tutustu Sosiaalitietoon 2/2010

FCG ja Sosiaalitiedon toimitus järjestävät yhdessä viestintäkoulutuksen sosiaalialan ammattilaisille ja johdolle. Koulutuksesta saa valmiuksia toimia viestijänä ja vaikuttajana.

Koulutuksen teemoja ovat muun muassa sosiaalialan ammattilaisen tarvitsemat viestintävalmiudet, ammattilainen ja media ja sosiaalialan kielen muokkaaminen selkeäksi yleiskieleksi.

Asiantuntijan mediaesiintymistä käsittelee Yleisradion MOT-ohjelman tuottaja Matti Virtanen.

Lisätietoja viestintäkoulutuksesta

Moniammatillisuuden sijasta pitäisi puhua moniasiantuntijuudesta. Ammatteihin juuttuminen hankaloittaa eri osaajien yhteistyötä.

Vuoden ensimmäisessä Sosiaalitiedossa moniammatillisuutta ravistelevat

emeritus tutkimusprofessori Matti Rimpelä ja kehittämispäällikkö Katariina Pärnä.

Lehteen on myös koottu tietoja sosiaalialaa koskevista muutoksista vuonna 2010. Keskiaukeamalta löytyvät vuoden tärkeät tapahtumat ja seminaarit.

Ylivelkaantumista käsitellään Heikki Hiilamon artikkelissa. Lastensuojelun laitoshuollon vaikuttavuuden arviointia puidaan Juha-Matti Rautiaisen artikkelissa.

Lakisivuilta selviää, pitääkö päivähoitoa järjestää yöllä.

Tutustu Sosiaalitietoon 1/2010

Hyvinvointityö on melkoisessa muutoksessa: entiseen ei ole paluuta, nykyiseen ei ole varaa jämähtää. Pyörityksen keskellä on hyvä muistaa, että asiat eivät vain tapahdu vaan niihin voi myös vaikuttaa.

IV Hyvinvointikunta-foorumi kokoaa Helsingin Kuntatalolle 17. helmikuuta kunnallisen sosiaalipolitiikan tekijät, kehittäjät ja päättäjät kuulemaan ja keskustelemaan.

Asialistalla on tänä vuonna muun muassa palvelulupaukset kuntalaisille, yksityisten ja julkisten palveluntuottajien kumppanuus sekä palvelujärjestelmän uudelleenarviointi.

Foorumin järjestämisestä vastaa: Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaalitieto-lehti ja Sosiaalialan osaamiskeskukset. Mukana ovat myös työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ – hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen hanke, Innokylä-hanke sekä EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi Suomessa.

Pystytkö sosiaalialan ammattilaisena auttamaan köyhiä ja ehkäisemään syrjäytymistä? Mitkä ovat nykyköyhyyden tuntomerkkejä? Köyhyys on teemana Sosiaalitiedon kirjoituskilpailussa.

Kirjoita meille köyhyydestä ja syrjäytymisen ehkäisystä sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta. Kirjoituskilpailu liittyy EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen.

Kilpailuaikaa on 11. toukokuuta 2010 asti.

Lisätietoa kirjoituskilpailusta

Köyhät ovat aina keskuudessanne. Näin lausui Jeesus noin 2 000 vuotta sitten. Ennuste on pitänyt hyvin paikkansa, kirjoittaa Kyösti Urponen.

Mutta miksi köyhyyttä ei ole onnistuttu poistamaan?

Urponen tarkastelee kysymystä yllättävästä näkökulmasta: köyhyyttä ei ole haluttu poistaa, koska siitä on keskiluokalle hyötyä.

Köyhyyttä alettiin käsitellä suomalaisessa lehdistössä jo 1800-luvun puolivälissä. Päänavaaja oli satusetänä tunnettu Zacharias Topelius, joka Jyrki Pietilän mielestä ansaitsisi myös tittelin maan ensimmäinen epäkohtajournalisti.

Vanhukset vai lapset? Eija Hiekan ja Petteri Niemen kirjoituksessa tarkastellaan priorisointia eettisenä kysymyksenä.

Tapio Räty kertoo Juristin nurkkaus -palstalla, miten lastensuojelulaki muuttuu ensi vuoden alusta.

Tutustu Sosiaalitietoon 12/2009

Näin oli otsikoitu V Bruno Sarlin -seminaari, jonka Sosiaalitietoa julkaiseva Huoltaja-säätiön järjesti 26. marraskuuta. Pääpuhuja oli professori Jorma Sipilä, joka tarkasteli sosiaalipolitiikkaa sosiaalisena investointina. Hänen alustuksensa julkaistaan artikkelina Sosiaalitiedossa vuoden 2010 puolella.

Seminaariaineistot Huoltaja-säätiön sivuilla

Kokoamme Sosiaalitiedon ensi vuoden ensimmäiseen numeroon luettelon vuoden 2010 teemapäivistä ja sosiaalialan merkittävistä tapahtumista, kuten valtakunnallisista seminaareista.

Tapahtumien järjestäjinä voitte toimittaa tiedot tapahtumistanne luettelossa julkaistaviksi 10. joulukuuta mennessä. Palvelu on maksuton.

Luetteloon tarvitsemme tapahtuman nimen, ajankohdan ja paikkakunnan sekä tiedon sen vastuullisesta järjestäjästä. Toimitus päättää luettelossa julkaistavista tapahtumista.

Sosiaalitieto 1/2010 ilmestyy 19. tammikuuta.

Tiedot voi lähettää lehden toimitukselle.

Järjestyvätkö sosiaalipalvelut paremmin vahvassa peruskunnassa vai yhteistoiminta-alueella? Vahvistuneesta kunnasta on esimerkkinä Seinäjoki ja yhteistoiminta-alueesta peruspalvelukuntayhtymä Karviainen läntiseltä Uudeltamaalta.

Varsinais-Suomessa kuntien perhepalveluita täydentää Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vauvaperhe-hanke. Suonenjoki taas on päätynyt ulkoistamaan perheneuvolapalvelut yksityiselle yritykselle.

Tutkimusprofessori Antti Hautamäki käsittelee Pinnan alta -palstalla onnellisuutta yhteiskuntapolitiikan tavoitteena.

Oikeustieteen professori Eva Gottberg arvioi lakisivuilla sosiaalialan ammattilaisten mahdollisuuksia tiedottaa työstään kirjoituksessaan "En kommentoi" on huono vastaus.

Tutustu Sosiaalitietoon 11/2009.

Kuka on mielestäsi sosiaalialan vuoden 2009 valopilkku? Puolustanut näkyvästi heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja vienyt alan työtä eteenpäin?

Sosiaalitiedon toimitus on saanut esityksiä ehdokkaiksi yhteistyökumppaneiltaan ja pistänyt listalle myös muutamia omia ehdokkaitaan.

Tutustu ehdokkaisiin ja äänestä!

Äänestysaikaa on joulukuun loppuun.

Sosiaalialalla työskentelevät kohtaavat yhä monimutkaisempia eettisiä ongelmia samalla, kun löytyy yhä vähemmän yhteisesti jaettuja kiistämättömiä vastauksia. Miten siis toimia eettisesti oikein?

”Eettisiin ongelmiin ei yleensä ole mitään oikeaa vastausta. On olemassa sinänsä hyviä pyrkimyksiä, jotka ovat keskenään ristiriitaisia. Niitä pitää punnita ja niistä pitää keskustella ja kukin aika löytää sitten ehkä hiukan erilaisia vastauksia siihen, mikä on oikein”, toteaa  sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Lehto.

Sosiaaliasiamies Eija Hiekka on koonnut työssään kohtaamia eettisiä ongelmia ja niitä kommentoi filosofi Petteri Niemi.

Seija Aniharvan kirjoituksesta selviää, mitä asiakkaan vakaumuksen kunnioittamisen merkitsee vanhustyössä.

Lehden muita aiheita ovat muun muassa Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitys lastensuojelutyölle sekä muutosjohtaminen. Tapio Räty käsittelee Juristin nurkkaus -palstalla elokuussa voimaan tullutta palvelusetelilakia.

Tutustu Sosiaalitietoon 10/2009

Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Kirjoittajina ovat muun muassa Pertti Arajärvi, Raija Julkunen, Jorma Sipilä ja Marketta Rajavaara. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu verkkkoon.

Uusimmat jutut löytyvät edelleen Sosiaalitieto-lehdestä.

Tutustu Pinnan alta -kirjoituksiin

Nuoria on yhä enemmän lastensuojelun asiakkaina ja heitä myös otetaan aiempaa useammin huostaan. Onko nuorille tarjolla liian vähän vai vääränlaisia palveluita?

Kysymystä pohtivat muun muassa ma. professori Riitta Vornanen Kuopion yliopistosta ja nuorisososiaalityön kehittäjä Alpo Heikkinen Helsingistä.

Lehdessä kerrotaan eri tavoista tehdä nuorisososiaalityötä. Lapsen ääni -hankkeessa kunnat rakentavat nuorille uudenlaista palvelua, jossa tukea saa tiiviisti yhdestä paikasta. Myös lastensuojelupalvelut Visio Oy tarjoaa nuorille tiivistä avohuollon tukea. Nuorten Akatemian tukiparitoiminta antaa apua ennen kuin ongelmat kärjistyvät.

Miten tavoittaa moniulotteinen todellisuus? Kysymystä pohtivat tutkijasosiaalityöntekijä Anna-Kaisa Tukiala ja sosiaalityöntekijä Tarya Thomasén. Sosiaalinen raportointi -hankkeessa työskentelevät sosiaalityöntekijät haluavat asiakkaat mukaan tiedontuotantoon.

Minna Tarvaisen jutussa kerrotaan Tampereen seudun aikuissosiaalityön kehittämishankkeesta. Työn sisältö kirkastui, mutta sen tekemiseen ei ole aikaa.

Luottamushenkilö vastaa -palstalla on tentattavana Sirkku Ingervo Helsingistä. Pääkaupungissakin on edessä sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen, sosiaalilautakunnan puheenjohtaja uskoo.

 Tutustu Sosiaalitietoon 9/2009

Peruspalveluministeri Paula Risikko on esittänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä 40–60 sosiaali- ja terveysalueella. Ne järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja valtaosan erityispalveluista. Ministeri edellyttäisi sosiaali- ja terveysalueilta maantieteellistä ja toiminnallista eheyttä.

Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän mielestä parhaiten palvelurakenteita uudistetaan vahvoissa peruskunnissa. Se on ensisijainen ratkaisu. Mikäli tämä ei toteudu yksinomaisena toimintamallina lähivuosina, tarvitaan myös muita ratkaisuja.

Ratkaisuja pohdittaessa ja niistä päätettäessä keskeistä on tavoite sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteästä rakenteellisesta ja toiminnallisesta yhteydestä. Tähän viittaa myös ministeri Risikon esitys. Tältä osin hänen aloitettaan on tuettava ja sen soisi lisäävän rakentavaa keskustelua. Peruspalveluministerin esitys ansaitsee asiallisen arvioinnin ja jatkokehittelyn, Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä korostaa.

Lue koko kannanotto Huoltaja-säätiön sivuilta. 

Vuonna 1953 perustettu Huoltaja-säätiö on riippumaton sosiaalihuollon asiantuntija ja edistäjä. Se julkaisee Sosiaalitietoa.

Milloin asiakasneuvottelun saa nauhoittaa? Miten työmarkkinatuki otetaan huomioon toimeentulotuessa? Mitä ovat asumispalveluiden erityispalvelut ja kuka ne korvaa? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastauksia Juristin nurkkauksesta, jossa Helsingin sosiaaliviraston johtava lakimies Tapio Räty pohtii sosiaalitoimen oikeudellisia pulmia.

Palstan artikkeleita on verkossa vuodesta 2005 lukien. Uusimmat kirjoitukset löytyvät Sosiaalitieto-lehdestä.

Tutustu Juristin nurkkaukseen

Tiettyjen asiakasryhmien, kuten lastensuojelu- ja päihdepalveluiden asiakkaiden,  käsittely on tabu sosiaalitoimen viestinnässä. Tämän takia heitä koskevaa viestintää on vähän ja se on yksipuolista.

Laura Tiitinen on selvitttänyt Lapin yliopistoon tekemässään pro gradu -tutkimuksessa sosiaalitoimen viestintää. Tutkimus on tehty Keiteleen kunnassa.

Pro gradu Sosiaalitoimen viestinnän valot ja varjot - rakenteellisen hiljaisuuden vaikutuksia sosiaalitoimen viestintään löytyy nyt Sosiaalitiedon sivujen viestintä-osiosta. Sinne on koottu sosiaalitoimen viestintää koskevia artikkeleita, tutkimuksia ja seminaariaineistoja.

Sosiaalialan ammattilaisten kielenkäyttöä ja viestintätaitoja pohditaan Kuntamarkkinoiden paneelissa keskiviikkona 9.9.2009.

Paneelissa ovat mukana Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg, kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntija Aulikki Kananoja ja Sosiaalitieto-lehden toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö. Keskustelua johdattelee johtava koulutuspäällikkö Jari Koivisto Finnish Consulting Groupista.

Paneeli pidetään 9.9.2009 kello 15.45-16.15 Kuntatalolla 4. kerroksessa huoneessa 4.10.

Kuntamarkkinoille ja kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Tulosta oma kutsusi Kuntamarkkinoille

Näin löydät Kuntatalolle

Talouden reunaehdot sekä kuntalaisten ja työntekijöiden odotukset asettavat isoja haasteita johtamiselle. Miten rakentaa tästä yhtälöstä eettisesti ja taloudellisesti perusteltu johtamisen kokonaisuus, joka saa niin kuntalaisten kuin luottamushenkilöiden ja työntekijöidenkin luottamuksen.

Johtamista odotusten ristipaineissa pohtivat Hyvinvointikeitaalla yhdessä yleisön kanssa kuntaministeri Mari Kiviniemi, hiippakuntasihteeri Irja Askola ja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Keskustelua vetää Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Minerva Krohn.

Hyvinvointikeidas löytyy Kuntamarkkinoilta torstaina 10.9.09 klo 9.30-11.30 Kuntatalon 1. kerroksen isosta luentosalista.

Hyvinvointikeitaan järjestävät Kuntaliitto ja Kuntalehti, Huoltaja-säätiö ja Sosiaalitieto-lehti sekä sosiaalialan osaamiskeskukset.

Kuntamarkkinoille ja kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Tulosta kutsu Kuntamarkkinoille

Näin löydät Kuntatalolle

Laaja yleissivistys kuuluu työnkuvaan, opastavat alan konkarit Leena Niemi, Jorma Sipilä ja Lasse Murto sosiaalialalle tulevia.

Entä mitä opiskelijat alalta odottavat? Tätä kysyimme kolmelta opiskelijalta. Työtilanne näyttää hyvältä ja työ on tärkeää, mutta työn rankkuus panee opiskelijat miettimään.

Monet ovat epäilleet, että sosiaalihuolto ja -politiikka ovat jääneet uudessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa terveydenhuollon ja lääketieteen jalkoihin. Mikko Mäntysaari ja Marja-Liisa Grönvall kommentoivat asiaa Laina- ja palaute -palstalla.

Sosiaalitoimen viestintä on aiheena Laura Tiitisen artikkelissa. Hän on löytänyt alan viestinnästä tabuja.

Luottamushenkilö vastaa -palstalla on tentattavana Anne Granholm Noormarkusta. Kunta liittyy Poriin ensi vuoden alusta ja samalla Granholm joutuu sanomaan hyvästit sosiaalilautakunnan jäsenyydelle.

Tapio Räty käsittelee Juristin nurkkaus -palstallaan asiakkaalle myönnetyn etuuden peruuttamista.  

Kokkolan sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen kertoo Rekry-palstalla, millaiseen myllytykseen joutui sosiaali- ja terveysjohtajaksi hakiessaan.

Tutustu Sosiaalitietoon 8/2009

FCG Efeko toteuttaa yhteistyössä Sosiaalitieto-lehden toimituksen kanssa viestintäkoulutuksen sosiaalialan ammattilaisille.

Viestintätaitoja sosiaalialan ammattilaisille ja johdolle -koulutuksessa esillä ovat muun muassa selkeän ja tiiviin kielenkäytön merkitys, yhteistyö median kanssa, kuten valmistautuminen haastatteluihin ja lehtijuttujen kirjoittaminen sekä kriisiviestintä. Koulutuksessa käsitellään myös alan organisaatioiden viestintää.

Koulutus järjestetään toista kertaa 8. lokakuuta 2009 Tampereella.

Ensimmäisen koulutuksen palautteessa kurssi todettiin erittäin hyödylliseksi ja sitä pidettiin välttämättömänä sosiaalialan ammattilaisille.

Tutustu viestintäkoulutuksen ohjelmaan

Mitä työ sosiaalialalla antaa? Mikä on vetänyt alalle? Mikä on työn suurin anti, ilon ja tyydytyksen lähde? Vuoden 2009 kirjoituskilpailussa pyysimme kertomaan työn ilosta. Kesänumerossa paljastamme kilpailun tulokset tuomarin perusteluineen. Tuomarina toimi Sosiaalitiedon vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié.

Kirjoituskilpailun tulokset ja kirjoitukset

Sosiaalitiedon kesänumerosta selviää myös, mitä nelivuotias Elsa ajattelee päivähoidosta.

Lehden lakisivuilla käsitellään kysymystä, voiko epäpätevä työntekijä toimia lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä.

Tutustu Sosiaalitietoon 6-7/2009

Onko kuntasi mahdollinen Vuoden terve kunta? Haluaisitko osallistua itse tai kannustaa työssä kohtaamiasi nuoria osallistumaan valokuvauskilpailuun? Tuntuuko siltä, että maahan tarvitaan vanhusasiavaltuutettua?

Sekalaista-palstalta löydät tietoa sosiaalialan ajankohtaisista kilpailuista ja adressikeräyksistä. Saat myös tietoa tutkimuksista ja hankkeista, joihin kaivataan osallistujia.

Palsta on tarkoitettu sosiaalialan ammattilaisten väliseen tiedonvaihtoon. Ota yhteyttä, jos haluat ilmoitella palstalla. Ilmoitukset ovat maksuttomia.

Sosiaalitietoa julkaiseva Huoltaja-säätiö vetoaa kuntien päättäjiin, että he turvaavat talouskriisin vuoksi entistäkin tärkeämmät sosiaalipalvelut ja niiden tarvitsemat voimavarat.

Talouskriisi tuntuu kuntien ja kuntalaisten arjessa. Kuntalaisten tulot pienenevät ja kuntien verotulot vähenevät. Kunnille syntyy talousarvion tasapainottamiseksi säästötarpeita, kuntalaisille toimeentulon ja elämän epävarmuuden lisääntyessä taas uusia tuen ja palveluiden tarpeita.

Monet kunnat harkitsevat työntekijöidensä lomauttamista, jotkut kunnat ovat jo tehneet tästä päätöksiä.

Kuntien on kannettava yhteiskuntavastuunsa pidättäytymällä kuntien keskeisiä palveluita koskevista lomautuksista. Jos kunnissa joudutaan lomauttamaan työntekijöitä, kuntalaisten perusoikeuksien näkökulmasta olennaisimmat toiminnat on kuitenkin turvattava. Joissain lomautuksista ilmoittaneissa kunnissa onkin jätetty esimerkiksi sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja etuuskäsittelijät lomautusten ulkopuolelle.

Turvatakseen kaikkien kuntalaisten lakisääteiset palvelut ja perustuslain vaatimuksen ihmisarvoisen elämän edellyttämästä vähimmäistoimeentulosta ja huolenpidosta kuntien on kohdistettava resursseja sosiaalitoimeen.

Edellisen laman jälkipyykistä tiedämme, että monet sosiaaliset ongelmat saivat alkunsa taloudellisen epävarmuuden ja puutteen seurauksena. Hädän hetkellä tehdyt säästöt muuttuvat jo muutaman vuoden kuluessa moninkertaisiksi kustannuksiksi. Suomalaisen sosiaalipolitiikan vahva painotus ennaltaehkäisyyn tulee näkyä ennen muuta silloin, kun kansalaisten arkea uhkaavat kriisit alkavat. Nyt on juuri tällainen aika.  

Kannanotto on luettavissa Huoltaja-säätiön sivuilla

Hämeenlinnassa lastensuojelun työntekijät ja asiakkaat ovat olleet tiukoilla, kun kaupunkiin liitettiin vuoden alussa viisi kuntaa ja samalla pistettiin palveluorganisaatio uusiksi tilaaja-tuottaja- ja elämänkaarimallin mukaan.

Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos yhdisti viiden kunnan lastensuojelun. Työntekijöillä kuluu entistä enemmän aikaa autonratissa, mutta vastineeksi he saavat yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia.

Lehden muita aiheita ovat muun muassa puutarhan hoidon ja viherympäristön merkitys hyvinvoinnille sekä huostaanottohakemusten käsittely hallinto-oikeudessa.

Tutustu Sosiaalitietoon 5/2009

Suomen vanhin sosiaalialan ammattilehti Sosiaaliturva on nyt Sosiaalitieto.

Sanojen merkitykset muuttuvat. Sosiaaliturva on yleisessä kielenkäytössä kaventunut tarkoittamaan sosiaalietuuksia, kun vielä hyvinvointivaltion rakentamisen kaudella sen ymmärrettiin tarkoittavan myös palveluita.

Nyt puhutaan yhä enemmän hyvinvoinnista ja terveydestä. Sosiaali-alkuiset sanat ovat alkaneet syrjäytyä. Tämä viestii yksilön vastuun korostamista. Sosiaaliset kysymykset, kuten köyhyys ja yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus, halutaan sivuuttaa.

Sosiaalitieto merkitsee sitoutumista sosiaaliseen, heikompiosaisten puolustamiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden rakentamiseen. Lehden uusi nimi viestii sosiaalisen näkökulman merkityksestä yhteiskunnassa.

Sosiaaliturva-lehden tietoisku pidetään Terve-Sos-messuilla Helsingin Wanhassa Satamassa keskiviikkona 13. toukokuuta klo 13.30–14.00 kabinetissa E104.

Lehden kustantajan edustajat ja lehden tekijät kertovat, miksi lehden nimi muuttuu. Tule kuulemaan perustelumme ja anna uudesta nimestä suoraa palautetta!

Piipahda myös messuosastollamme E 15. Sieltä meidät tavoitat messujen aukioloaikana keskiviikkona ja torstaina. Messuille on vapaa sisäänpääsy.

Jäähyväiset Sosiaaliturvalle - eläköön sosiaaliturva!
Sosiaaliturvan vastaavan päätoimittajan Ulla Salonen-Soulién pääkirjoitus Sosiaaliturvassa 4/2009

Viriketoiminta tuo laitokseen elämää. Helsingissä Myllypuron palvelutalossa sen on todettu parantavan asukkaiden henkistä ja fyysistä vointia.

Vanhusten laitosten yöhoito on aivan oma juttunsa. Briitta Koskiaho on paneutunut siihen, mitä tutkimukset kertovat laitoksen yöstä.

Lehdessä kerrotaan myös, miten Porvoossa löytyi yhteinen ymmärrys lastensuojelun uusista toimintatavoista.

Alkoholin vaurioittamien lasten kuntoutus on kirjavaa, selviää Anna Asikaisen haastattelusta. Hän työskentelee Kehitysvammaliiton Näkymättömästä näkyvväksi -projektissa, joka ajaa FASD-lasten aseman ja palveluiden parantamista.

Lakisivuilla Tapio Räty kertoo, miten vammaispalvelulaki muuttuu.

Tutustu Sosiaaliturvaan 4/2009

Aina ei kaikki mene niin kuin pitäisi. Jotkut käyttävät raskausaikana

päihteitä, vaikka tietäisivät vahingoittavansa syntymätöntä lastaan.

Jos ei muu auta, onko naisen pakkohoito oikein? Entä syntyvä lapsi

– mikä on hänelle parasta?

Tamperelaisessa Päiväperhossa uskotaan positiiviseen pakkoon: jos vauvaa odottaville päihdeperheille on tarjolla riittävän hyvää hoitoa, sitä

on mahdotonta vastustaa.

Lehdessä raportoidaan myös Britanniaa kuohuttaneesta Baby P:n kuolemasta ja siitä, mitä se on paljastanut maan lastensuojelusta.

Heikki Hiilamo ehdottaa takuutuloa ratkaisuksi perusturvan ongelmiin. Lakisivuilla Eva Gottberg käsittelee sosiaalitoimen ja edunvalvonnan työnjakoa.

Tutustu Sosiaaliturvaan 3/2009

 "Ilolla todettakoon: tiedottaminen alkaa olla poppia eli suosittua alueellamme", Aira Heinänen kirjoittaa sosiaalitoimen tiedottamisesta Sosiaaliturva-lehden edeltäjässä Huoltajassa 1969.

Onko viestintä poppia sosiaalialan ammattilaisilla nyt 40 vuotta myöhemmin? Onko ymmärretty, että se on osa kaikkien työtä ja osa organisaation kokonaistoiminnan suunnittelua, kuten Heinänen painottaa.

Kysymysten pohdintaan saa aikaperspektiiviä Aira Heinäsen kirjoituksista. Niitä löytyy nyt lisää Viestintä-osiosta.

Sosiaaliturvan kansiäänestyksessä on tullut palautetta laidasta laitaan. Enimmäkseen lehden kansia pidetään oivaltavina, monitasoisina ja voimaannuttavina, mutta myös kliseisinä ja mauttomina.

Kerro, mitä ajattelet ja anna muutenkin palautetta lehdistä, kiitosta tai moitetta. Se on toimitukselle tärkeää lehden kehittämiseksi.

Äänestä Sosiaaliturvan puhuttelevin kansi

Asiakaslähtöisyys on pitkään ollut muotia puheissa ja teksteissä, mutta miten se elää käytännössä?

Tom Arnkil ja Asta Niskala kannustavat Sosiaaliturvan jutuissa avoimeen yhdessä työskentelyyn asiakkaan kanssa. Vertaisryhmien tukeminen on yksi tapa toimia asiakaslähtöisesti, kirjoittaa Helena Palojärvi. Englannissa asiakkaiden osallisuudella on pitkä historia, kertoo professori Ann Davies.

Sosiaaliturvan 2/2009 muita teemoja ovat muun muassa maahanmuuttajavanhusten omakieliset palvelut ja diakoniatyön ja sosiaalityön suhde.

Tutustu Sosiaaliturvaan 2/2009

Inkeri Aalto  Mielenterveyden keskusliitosta, Petri Kinnunen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, Marjut Lindberg Helsingin Sanomista, Leena Kivimäki Rauman sosiaalitoimesta, Päivi Nurmi Laurea ammattikorkeakoulusta ja Ari Suominen Merikratos-yhtiöistä.

Toimitusneuvosto tukee lehden tekijöitä sen ulkoasun ja rakenteen kehittämisessä.

Sosiaali- ja terveyslautakuntien jäsenet ovat avainpaikalla vaikuttamassa siihen, millaista sosiaalipolitiikkaa kunta toteuttaa. Tarvitaan vahvaa näkyä tulevaan, jotta vaikeiden aikojen yli päästään kunnialla.

Kunnan tehtävä yhteisvastuun organisaationa on pitää asialistallaan kaiken aikaa kaikkia kuntalaisia, ei vain tiettyä ryhmää tai toimintaa. Tällöin myös sosiaalipolitiikan vaikutuksia tulee tarkastella kaikkien asukasryhmien hyvinvoinnin ja sen tasaisen jakautumisen kannalta.

Huoltaja-säätiön yhteydessä toimiva Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä on laatinut hyvän kunnallisen sosiaalipolitiikan teesit helpottamaan kunnallisen sosiaalipolitiikan muotoilua. Teesit esitellään lehdessä esimerkein konkretisoituina, jotta uudet luottamushenkilöt voivat hyödyntää niitä oman kuntansa parhaaksi.

Lehdessä haastatellaan myös Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa vaikuttanutta Varpu-Leena Aaltoa, joka ennen luottamushenkilöuraansa työskenteli Keravan sosiaali- ja terveysjohtajana ja teki pitkän virkamiesuran sosiaali- ja terveysministeriössä.

Tuttuun tapaan vuoden ensimmäiseen Sosiaaliturvaan on koottu koko vuoden tapahtumakalenteri. Siitä selviävät sosiaalialan keskeiset tapahtumat.

Tutustu Sosiaaliturvaan 1/2009

Sosiaalialan monipuolista työtä on tunnetusti ollut vaikea kuvittaa. Nyt voit kertoa, miten Sosiaaliturva-lehti on tässä onnistunut. Millaisen kuvan lehden vuoden 2008 kannet antavat sosiaalialasta? Äänestä suosikkiasi vuoden 2009 kansista!

Vuoden 2009 ensimmäisen Sosiaaliturvan kärkiteema sopii erityisesti uusille luottamushenkilöille sosiaali- ja terveys- ja muissa vastaavissa lautakunnissa. Sosiaali- ja terveyslautakuntien jäsenet ovat avainpaikalla vaikuttamassa siihen, millaista sosiaalipolitiikkaa kunta toteuttaa. Teema selventää kunnallista sosiaalipolitiikkaa ja sen muotoilua. Lehdestä voi myös lukea kokeneen luottamushenkilön mietteitä lautakuntatyöstä ja hänen vinkkejään uusille luottamushenkilöille.

Sosiaaliturva 1/2009 ilmestyy 20. tammikuuta. Siihen ehtivät mukaan viimeistään 12.1. jätetyt ilmoitukset.

Otsikon kysymystä pohti Bruno Sarlin vuoden 1913 Köyhäinhoitolehden kirjoituksessaan, joka löytyy nyt Sosiaaliturvan artikkelipankista. Sinne on viety myös muita Köyhäinhoitolehden kirjoituksia vuosilta 1912–1915.

Bruno Sarlin (1878–1951) oli Köyhäinhoitolehden vastaava toimittaja: suuri humanisti ja köyhäinhoidon kehittäjä. Virkatyökseen hän toimi tuolloin Kaakkois-Suomen vaivaishoidonneuvojana.

”Yhteiskunta on velvollinen holhoamaan hädänalaisia ja avuttomia jäseniään”, Sarlin korosti ja jatkoi:

”Tämän katsantokannan julkinen oikeaksi tunnustaminen osoittaa, ettei kansa enää ole raakalaiskansa, joka ilman muuta olisi valmis tallaamaan jalkoihinsa heikompia jäseniänsä; mutta vasta se tapa, jolla sanottua katsantokantaa sovitetaan elävään elämään, eroittaa valistuneen yhteiskunnan valistumattomasta, sivistysvaltion raakalaisvaltiosta.”

Kuusiosaisessa kirjoituksessaan Sarlin käsitteli aviottomien lasten ja heidän äitiensä asemaa – ja vaati siihen huomattavia parannuksia:

”Vihdoinkin on ajatteleva ihmiskunta älynnyt, että kaikki tasa-arvoisuuden ja veljeyden oppi, kaikki puhe yhdenmukaisista kansalaisoikeuksista ja elinoloista on ainakin eräässä kohdin vain vasken helinää ja kulkusten kilinää, niinkauan kun yhteiskunnan keskellä on nousemassa polvi ja kasvamassa kansalaisalkuja, jotka – ilman että he itse olisivat vähemmässäkään määrin aiheuttaneet yhteiskunta-asemansa paremmuutta, tai huonommuutta – kuitenkin jakautuvat kahteen suureen ryhmään: niihin, joilla jo syntyessään on oikeus kotiin, on ”isä” ja ”äiti”, ja niihin, jotka ovat nähneet päivänvalon ilman tällaista oikeutta.”

Artikkelipankki > Köyhäinhoitolehdet

Sosiaaliturva-lehden toimitus ja sen julkaisijan Huoltaja-säätiön toimisto muuttavat marraskuun alusta Kuntatalolle, sen toiseen kerrokseen C-siipeen. Poikkea käymään, kun liikut Kuntatalolla ja muutenkin Helsingissä.

Sosiaaliturvan toimituksen ja Huoltaja-säätiön toimiston uusi osoite

Toinen linja 14

00530 Helsinki

Puhelinvaihde 09 771 2510

Fax 09 771 2209

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET SÄILYVÄT ENNALLAAN

Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja ja Sosiaaliturvan vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié

puhelin 09 771 2186

ulla.salonen-soulie@huoltaja-saatio.fi

Markkinointikoordinaattori Anne-Mari Salminen

puhelin 09 771 2187

toimisto@sosiaaliturva.fi

Toimitussihteeri Erja Saarinen

puhelin 09 771 2188

erja.saarinen@sosiaaliturva.fi

Toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö

puhelin 09 771 2189

lea.suoninen-erhio@sosiaaliturva.fi

Sosiaaliturvan kuntavaalikampanjassa yksi mainos nousi ylitse muiden. Siinä on viestinä se, etteivät hoitolaitoksissa olevat vanhukset pääse ulkoilemaan toisin kuin nautaeläimet, joiden ulkoilusta EU määrää.

Kuntavaalikampanjassa kysyimme sosiaalialan ammattilaisilta, opiskelijoilta ja luottamushenkilöiltä verkkosivuillamme, mitä aiheita he haluavat nostaa syksyn kuntavaaleihin. Ehdotusten pohjalta teimme sivuillemme 15 vaalimainosta, joista sai äänestää tehokkainta.

Voittaneen mainostekstin lähetti Sanna Kärkkäinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Vaalimainokset

Puutarhojen merkitystä sosiaalihuollossa on käsitelty Sosiaaliturvassa ja sen edeltäjissä Köyhäinhoitolehdessä 1912-18 ja Huoltajassa 1919-1976.

Vanhimmissa numeroissa keskityttiin paljolti puutarhanhoidon taloudelliseen merkitykseen kunnille ja niiden laitoksille, mutta jo 1920-luvulla on myös mainintoja puutarhan merkityksestä huoltolaitosten asukkaiden hyvinvoinnille.

Artikkeleita vuodesta 1916 alkaen on nyt koottu artikkelipankkiin.

Tuorein puutarhan hyvinvointia lisäävää vaikutusta koskeva artikkeli on Tuomo Salovuoren kirjoitus Sosiaaliturvassa 6-7/2008.

Raija Julkunen on valittu sosiaalipolitiikan guruksi Sosiaaliturvan verkkosivujen äänestyksessä. Häntä luonnehditaan rohkeaksi yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi, joka nostaa esiin tärkeitä ajankohtaisia kysymyksiä ja osoittaa niiden kytkeymät yhteiskunnallisiin prosesseihin.

Julkusta kuvataan myös aikaansaavaksi ja laaja-alaiseksi sosiaalipolitiikan jälkiekspansiivisen vaiheen kuvaajaksi. Julkunen työskentelee akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa.

Äänestyksessä Julkusta seurasivat sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön professori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta sekä sosiaalipolitiikan uranuurtajat Pekka Kuusi ja Heikki Waris.

Sipilää kuvataan suorapuheiseksi ja selkeäsanaiseksi sosiaalisen puolustajaksi, joka ei vaihda sanomaansa kovassakaan seurassa.

Pekka Kuusesta todettiin, että hänen esille nostamansa sosiaalipolitiikan ja talouden suhteiden ymmärtäminen on edelleen ajankohtaista, jos yhteisö haluaa optimoida hyvinvointiaan.

Ilman guruja suomalainen sosiaalipolitiikka ei olisi kehittynyt nykyiselle tasolleen, Mikkelin sosiaalijohtaja Antti Tervasmäki kirjoitti Sosiaaliturvassa vuonna 1985. Hän palasi aiheeseen Sosiaaliturvassa 4/2008, koska nyt sosiaalipolitiikka ja sosiaalihuolto elävät murrosvaihetta.

Tervasmäen kirjoitusten pohjalta Sosiaaliturva järjesti Sosiaalipolitiikan guru -äänestyksen. Keräsimme Tervasmäen kirjoituksista ja omista ja yhteistyökumppaniemme ehdotuksista listan sosiaalipolitiikan vaikuttajista, joista sai äänestää suosikkiaan guruksi.

Gurua sai myös ehdottaa listan ulkopuolelta. Ehdotetuiksi tulivat: Olli Kangas, Jouko Kajanoja, Simo Koskinen, Jouko Karjalainen, Hannu Piiroinen, Juhani Laurinkari, Juha Siltala, Minna-Maria Sinkkonen, Ilkka ja Vappu Taipale, Satu Taiveaho ja Antti Tervasmäki.

Vuoden 1985 kirjoituksessaan Tervasmäki määritteli gurun karismaattisuuteen taipuvaksi henkiseksi opettajaksi ja ajattelijaksi. Vastauksista näkyi, että ihmiset odottavat gurun olevan paitsi teoreetikko myös käytännön toimija ja mediassa näkyvä vaikuttaja.

Joissain vastauksissa valiteltiin sitä, ettei perinteisiä sosiaalipolitiikan professoreita juuri julkisuudessa näy toisin kuin esimerkiksi historian professori Juha Siltala, joka sai melkoisen kannatuksen sosiaalipolitiikan guruksi.

Näin eräs vastaaja kuvaili näkemyksiään: Niin lamavuosina kuin viime vuosinakin sosiaalipoliitikot ovat olleet julkisuudessa aika tavalla hiljaa, jos ammattipiirejä ei lasketa mukaan. Lamavuosina sosiaalityöntekijänä suorastaan janosi jotain sosiaalipoliitikkoa esiin, mutta jossain muualla kuin julkisuudessa pysyttelivät. Mietin tuolloin vastavalmistuneena sosiaalityöntekijänä, eivätkö sosiaalipoliitikot pysy oppiensa takana vai mikä heidät sai hiljaiseksi.

Sosiaalijohtajista hyvin ääniä saivat kaksi entistä sosiaalijohtajaa Aulikki Kananoja ja Erkki Torppa. Uuden näkyvän sosiaalijohtajapolven esiinnoususta äänestys ei antanut viitteitä.

Poliitikoista eniten kannatusta sai Osmo Soininvaara, hänkin ennen kaikkea perusturvan teoreetikkona. Toinen esille noussut poliitikko oli Satu Taiveaho.

Todellisesta huono-osaisten puolelle asettumisesta kiitettiin Jari Heinosta ja Jouko Karjalaista. Myös J.P.Roosin tuki lastensuojelulasten vanhemmille sai kiitosta.

Äänestys oli leikkimielinen, mutta halusimme kuitenkin myös vakavasti nostaa esiin sosiaalipolitiikan ja sosiaalisen puolustajia nyt, kun sosiaalihuolto uhkaa hajota ja sosiaalipolitiikka jäädä muun muassa medikalisaation jalkoihin.

Kiitämme kaikkia äänestykseen osallistuneita!